Seles bungalows, Sansibar - koti kaukana kotoa

 

Olin vähän ihmeissäni, kun saavuimme Matemwen kylään ja taksikuski pysähtyi ison hiekkakentän laidalle. Paikka ei kyllä näyttänyt hotellilta. Aluetta ympäröi korkeat aidat ja näköesteenä oli lisäksi palmuja ja pensaikkoja. Kohta portista tulee ulos nuori nainen, joka viittoi tulemaan luokseen. Portin takaa paljastui ihana lomaparatiisi. Siellä oli tyylikkäitä, yksinkertaisia bungalow -rakennuksia. Maa oli sekoitus rannan valkeaa hiekkaa ja puiden juuria. Päärakennuksessa oli baari ja ravintolan keittiö umpinaisessa rakennuksessa. Takana uima-allas ja meri. 

Majoituin kaksikerroksisen talon alakertaan. Huoneessani oli iso prinsessasänky hyttysverkolla, pöytä, pieni hyllykkö ja vessa kunnon posliinipöntöllä. Ai että, mitä luksusta vaelluksen telttavessan jälkeen.

Söin avokadosalaattia parhaimman makuisesta avokadosta ikinä, kun Andreu tuli paikalle nuoren naisen kanssa. Hän oli se andorralainen, joka vaelsi ranskalaisporukan ja minun kanssa saman Machame reitin. Hän kertoi muutaman meidän tutun olevan hotellissa viiden kilometrin päässä ja olivat tulossa illalla meidän hotellille syömään. Andreun seuralainen oli ranskalainen Orane, hippityttö ja luonnonlapsi, joka oli kiertänyt pari kuukautta Etelä-Afrikassa, Botswanassa, Zambiassa ja nyt Tansaniassa. Joukkoomme liittyi myöhemmin ranskalainen Tifan ja jordanialainem Emad, jotka olivat soolomatkalla. Tällä porukalla hengailtiin koko lomaviikko eri kokoonpanoissa.

Parina lltana viikossa oli livebändi esiintymässä. Toisina iltoina DJ soitti musiikkia. Täältä ei edes huvittanut lähteä muualle paitsi korkeintaan kävelemään pitkin rantoja. 

Delfiinejä bongaamassa

Viikko kului pääasiassa avojaloin bikineissä. Yhtenä päivänä bookkasimme veneajelun delffiinejä bongaamaan. Niiden kanssa olisi voinut snorklatakin. Kun hyppäsin innoissani liikkuvasta veneestä veteen snorkkelimaskini kanssa, vedin suolaista merivettä keuhkoihini. Sen jälkeen pysyin kiltisti veneessä ja snorklasin veneen ollessa pysähtyneenä korallien päälle.

 Paluumatkalla pysähdyimme Bill Gatesin omistamalta saarelta lähteville hiekkasärkille. Saarella oli hotelli, jossa yöpyminen maksoi tonnin yöltä.

 Oppaamme kertoi venekuskin olevan hyvä pyydystämään mustekaloja kiven koloista. Halusimme nähdä, miten se onnistuu. Aikamme matalikossa käveltyämme, hän löysikin yhden ja pyydysti sen. Ei ollut helppo tehtävä. Mitään hupikalastusta emme harrastaneet. Saalis otettiin mukaan ja grillattiin meille hotellimme viereisessä ravintolassa. En ole mustekalan ystävä, mutta se oli parasta mustekalaa, mitä olin ikinä maistanut. Ja varmasti tuoreinta. 

Roadtrip

Yhtenä päivänä uima-allas oli pois käytöstä puhdistuksen takia. Lähdimme koko porukka Andreun vuokra-autolla ajomatkalle saaren kaakkoisrannikolle. 

Meidän eka stoppi oli Pongwe beach. Oli laskuvesi ja ranta oli tosi törkyisen näköinen. Meren pohjan levät ja roskat olivat avoimena märän hiekan päällä. Kauempana jotkut miehet rakensivat pitkää laituria. Käveltiin pitkin rantaa ja etsittiin simpukoita ja muita aarteita. Syvemmällä oli miehiä, jotka kaivoivat kuoppia. Kysyimme yhdeltä, mitä ne tekivät. Mies ei puhunut hyvin englantia, mutta sen verran ymmärsimme, että kuoppiin tulee rapuja. Ne jäivät sinne ilmeisesti jumiin, kun nousuvesi tuli.

Löysimme Santa Maria Coral parkin. Se oli hotelli ja ravintola, jossa oli uima-allas. Jäimme sinne uimaan ja viettämään aikaa. Tarjoilija antoi meidän valita omia biisejä. Tifan yritti opettaa Emadille ja Andreulle joitain tansseja. Harjoittelu altaan reunalla kesti pitkään ja oli hauskaa katseltavaa. Parin tunnin rentoilun jälkeen jatkoimme autolla matkaa Pajeen.

Jätimme auton parkkiin jonnekin päätien lähelle ja kävelimme rantaan. Täällä oli niin kova tuuli, että paikalla oli paljon leijalautailijoita. Heitä oli hauska seurata.

Jäimme Ndame beach lodge nimiseen paikkaan ensin syömään ja sitten uima-altaalle hengailemaan. Heti ruokien tultua joku kulkukissa liittyi seurueeseemme ja oli meidän kanssa niin kauan kuin lähdimme pois.

Kiwengwa ja elämäni toinen reissuripuli

Paluumatka pimeässä oli hidas mutkittelevalla pimeällä tiellä. Olimme hotellilla niin myöhään, että ravintola oli jo kiinni. Meille vinkattiin, että muutaman kilometrin päässä olisi Kiwengwan kylä, jossa yökerho ja ravintola olisivat myöhään auki. Suuntasimme sinne yhden työntekijän saattelemana.

Ehdimme saada ravintolassa juomat ja tehtyä ruokatilauksen, kun sähköt menivät poikki. Ulkona oli alkanut rankkasade ja ukkonen. Siinä sitten oltiin varmaan yli tunti pimeässä, taskulamppujen valossa ja odoteltiin ruokia pitkään.

Iltamme jatkui ruokailun jälkeen noin kahteen aamuyöllä. Sateen loputtua tanssimme vanhojen listahittien tahtiin. Kun pääsimme takaisin Seles Bungalowiin, kaatosade alkoi uudelleen. Oli tunnelmallista istua bungalowin terassilla ja kuunnella Afrikan sateen ääniä. Liskot vilistelivät pitkin terassin seiniä paossa sateelta.

Heräsin aamuyöllä viiden aikaan järkyttäviin vatsanväänteisiin. Hei, reissuripuli numero kaksi ikinä. Ensimmäisen olin saanut vuosia sitten Armeniasta. Siinä menikin pitkälle päivään, että uskalsin lähteä bungalowistani mihinkään. Minulle tuotiin teetä ja hedelmiä. Mikään muu ei mennyt alas. Kaikki, mikä meni vatsaan, poltti niin kuin liekki. En ottanut Imodiumia, sillä ensin piti yrittää saada itsensä tyhjäksi luonnollista kautta. Selvisin vähällä ja päivällä olin jo kunnossa, mutta en halunnut lähteä kauemmas. Paikan puolalainen manageri suositteli Jägermaisteria ja siemalilin sitä. Se auttoi ihme kyllä. Iltapäivällä oli kiljuva nälkä ja tilasin Big Kahnuna burger -aterian. Paras hamppari ikinä. 

Ruoka hotellissa oli kaiken kaikkiaan todella hyvää. Sitä sai aina odottaa, erityisesti iltaisin, kun paikka oli täynnä ja livebändi soitti. Silloin viereisistä hotelleista oli tullut tänne paljon ihmisiä.

Lauantaina minä olin viimeinen meidän reissujengistä, joka lähdin Seles bungalows'ista kohti kenttää. Huh, mikä reissu ja mikä loppu lomalle. 

Seles bungalows oli koti kaukana kotoa. En olisi parempaa paikkaa voinut kuvitella Tansanian reissun lopulle.

Linkit ja vinkit:

Seles bungalows