Hyvää huomenta Ubudista

Kone kierteli hetken Balin yläpuolella ennen kuin sai laskeutumisluvan. Kaikesta matkustusväsymyksestä huolimatta fiilis oli superhyvä. Vihdoin olimme perillä.

Maahantulovelvollisuuksien jälkeen aloimme etsiä kuskia, jolla lukee meidän nimi kyltissä. Kentältä matka jatkui Ubudiin hyvin ilmastoidussa autossa. Perille saavuttuamme oli jo pilkkopimeää. 

Asfalttitien laidasta löytyi kyltti Kishi kishi Ubud villas. Se osoitti reitin pimeälle huonokuntoiselle tielle. Sen päästä, riisipeltojen viereltä löytyi reissun ensimmäinen majapaikkamme. 

Ketään ei näkynyt missään. Ei ollut respaa eikä näkynyt muutenkaan ketään. Kävelimme laatoitettua polkua pienten talojen välistä. Yhdellä terassilla oli nainen, jolta saimme kuulla, ettei paikalla ole henkilökuntaa näin myöhään. Kello oli silloin 8 illalla.

Lopulta saimme puhelimitse kiinni paikan työntekijän, joka kertoi jo lähteneensä kotiin, kun luuli, että emme ole tulossa. Olimme tosiaan ilmoittaneet saapuvamme paikkaan tuntia aiemmin. Minulla ei ollut mitään käsitystä siitä, että tänne tuleminen kestäisi niin kauan. Nainen kertoi, että meidän villa on uima-altaan vieressä ja siinä olisi avain ovessa. Ehti jo tulla pieni pelko, että pitääkö meidän lähteä raahaamaan tavaroitamme jonnekin muualle ja etsiä uusi yöpaikka.

Meillä on siis yhden makuuhuoneen villa isolla sängyllä, jota reunustaa puupylväät ja hyttysverkot. Kylppärissä on käsisuihkulla huuhdottava vessa. Suihkun yläpuolella on taivas kattona. Kuistilta löytyy jääkaappi, tiskipöytä ja pari keittolevyä. 

Naapurimökissä asuu venäläinen pariskunta viidettä viikkoa. He kertoivat olevansa tässä paikassa toista kertaa.

Illalla lämpötila oli 24 astetta, mutta se tuntui kosteuden vuoksi paljon kovemmalta. Kaivoimme laukusta sandaalit ja sortsit ja lähdimme kävelylle etsimään ruokapaikkaa. Juniori draamaili luonnon äänille ja pimeydelle. Tunnistin Tokeegekko uroksen mekastuksen. Sama otus asusteli Kambodžassa Koh Rong Samloemin saarella jossain meidän bungalowin nurkilla ja herätti muutamana yönä to-kee - - huudoillaan. Gekon lisäksi pellolta kuului lintujen laulua, sirkkojen siritystä ja sammakoiden kurnutusta. Luontoäänien konsertti peitti hyvin alleensa kaukaisemmat skootterien ja autojen äänet.

Kilometrin käveltyämme löysimme viihtyisän näköisen majatalon / ravintolan, josta kuului musiikki. Siellä sitten nautimme ensimmäisen ateriamme Indonesiassa. Minulla se oli Nasi goreng special ja Bintang - olut. Paluumatkalla kävimme pikku kaupassa täydentämässä juomavarastoja. Kaupan valkeilla seinillä vilistivät valkeat sisiliskot.

Ubudin majapaikka

Valvoimme yli keskiyön uiden, ihaillen tähtitaivasta ja nauttien lämmöstä. Aamulla vasta näin, miltä tässä ympärillä oikein näyttää. Kishi kishi Ubud villas on riisipeltojen ympäröimä. Peltoja reunustaa kookospalmut. Autotien äänet kuuluvat kauempana. Täällä saa olla aivan rauhassa luonnon keskellä ja unohtaa arjen kiireet. 

Ubud, kiittää ja kuittaa..