Päivä vesipuistossa

Auringonnousu matkalla aamupalalle

Tokana päivänä lähdettiin ennakkoon suunnitellulle retkelle saaren pohjoiskärkeen Corralejoon, jossa olisi vesipuisto. Acua waterpark

Aamiaisen jälkeen mentiin läheiselle hotellille, josta bussi noukki meidät. Kierrettiin vielä muutaman muunkin hotellin luona hakemassa lisää porukkaa. Bussimatka kesti reilun tunnin. Matkalla satoi vettä ja vähän alkoi hirvittää, millainen ilma perillä on.
Ennen Corralejoa näytettiin ajavan pienen autiomaan läpi: hiekkaa oli runsaasti molemmin puolin. Nuoria aikuisia oli parkkeerannut autonsa tien reunoille ja kävelivät surffilaudat kainaloissa merta kohta. Tuuli ja aallot vaikuttivat olevan aika täydelliset siihen hommaan.
Perillä astuttuamme ulos bussista, kylmä merituuli iski kasvoja vasten. Tänne asti oli tultu niin nyt piti kestää tämä sää. Paluukyyti lähtisi vajaan 7 tunnin päästä, joten aika täytyisi saada kulumaan.
Itse vesipuisto oli vähän aikansa eläneen ja rapistuneen näköinen, mutta mitä pienistä. Ei muuta kuin mäkeä juosten ylös ja sitten liukumäkiä alas. Kylmä ilma ei houkutellut muita ja välillä tuntui, että oltiin kahdestaan koko vesipuistossa.

Aqua Water Park -Corralejo

Välillä aurinkokin lämmitti lyhyitä aikoja, mikä oli ihanaa. Paikalliset työntekijät olivat siellä takit päällä. Varmaan aika tylsää seisoskella koko päivä, mutta työtä se sekin on ja vesipuistohan menisi kiinni viikon lopussa ja olisi suljettuna kolmen kuukauden talvitauon.
Juniori viihtyi ja juoksi varmaan 100 kertaa sen mäen ylös, että pääsi liukumalla alas. Työntekijät naureskeli mulle ja pyörittelivät päätään: "Your girl gets never tired. She just keep going and going and going... ". Reilut viisi tuntia pienellä ruokatauolla riitti ja päätimme käyttää viimeisen tunnin pyörien Corralejossa. Löydettiin joku pikkupuoti, jossa myytiin surffikamaa, vaatteita ja turistikrääsää. Täältä löytyivät postikortit Suomeen lähetettäväksi ja jääkaappiin magneetti. (Joka matkakohteesta pitää ostaa magneetti muistoksi jääkaapin oveen. Niitä ei ole vielä kertynyt paljon, mutta pikkuhiljaa).

Paluumatkalla ihailin saaren vaihtuvia maisemia: hiekkadyynejä, vuoria ja karua vulkaanista maaperää ja siellä täällä matkan varrella pikku kyliä. Kyllä kannatti lähteä, vaikka ilma ei ollut paras. <3