Päiväretki Lanzarotelle

Lanzarote

Toiseksiviimeinen kokonainen päivä reissussa ja tänään jälleen aika retkeillä. Lähdetään nimittäin naapurisaari Lanzarotelle. Retki oli melkein saman hintainen kuin jos oltais menty omatoimisesti. Retkissä on myös se helppous, että joku toinen on järjestänyt kaiken puolestasi.
Bussi vei meidät siis jälleen Corralejoon ja tällä kertaa ohi vesipuiston ja kaupungin läpi satamaan. Tosi sympaattisen näköinen pikku kaupunki se kyllä on.
Ensin mentiin Los lobos -saaren ohi..

Isla los Lobos

Sitten satamaan, jossa retkenjohtaja komensi porukan pois veneestä odottamaan jatkokyytiä. Retkikuntia oli 2, joista toiset oli menossa tulivuorelle ja meidän porukka markkinoille sekä uimaan veneestä Papagayo -rannan läheisyyteen. Meidät oli erotettu toisistamme sinisillä ja keltaisilla rannekkeilla,  että urpokin tajuaa, mihin porukkaan kuuluu.
Tulivuoriporukka lähti busseihin ja meille tuli Pirates of Papagayo -niminen paatti.
Retkikuvauksessa oli erikseen lukenut, että lounas ei sisälly retkeen ja siksi olikin kiva ylläri kuulla, että markkinoilta palattuamme veneessä tarjoillaan Ilmainen lounas.
Tunnit kuluivat nopeasti markkinoita kierrellen ja mukaan tarttui jotain pikkukrääsää. Yhtä sadekuuroa lukuunottamatta ilma oli mukavan lämmin vaikkakin puolipilvinen. Kun kaikki oli kierretty eikä ollut vielä kiire satamaan,  pysähdyttiin oluelle ja smoothielle.

 

Satamassa oli muuten kyltti, että "Ei saa ruokia kissoja eikä lintuja". Kumpiakaan ei kyllä näkynyt, mutta ehkä ne ovat olleet joillekkin riesana. Sieltä sitten takaisin paatille. Retkenjohtaja oli vaihtunut naiseksi ja kuulutti ruokailun alkavan ja halukkaat saavat hyppiä veneen perästä mereen uimaan. Me päätettiin ensin uida, kun ruokajonossa kuitenkin kestää. Meidän lisäksi muita uimareita oli 2 suomalaismimmiä,jotka kertoivat olleensa Lanzarotella 2kk, mutta palaavan pian Suomeen. Lisäksi veteen uskaltautui joku suomalaismies ja yksi saksalainen. Aallokko oli kyllä melkoinen. Vedessä se näytti vielä isommalta. Veneen perästä siis lähti naru, jonka perässä oli pelastusrengas. Juniori pysyi käskystä narun vierellä ja minä reippaana uin vähän kauemmas. Ei muuten naurattanut,  kun tajusi, että yksi aalto saattoi liikuttaa mua tosi kauas veneestä ja piti tehdä ihan kunnolla töitä, että pääsin takas pelastusrenkaan lähelle. Siinä roikkuen oli kiva levähtää. Lyhyt uinti verotti voimia kyllä melkoisesti. Kun märkänä ja kylmissään noustiin veneeseen, ei ollut enää monta ruokajonossa. Menin hakemaan juotavaa ja sieltä sai niin paljon olutta ja sangriaa kuin jaksaisi juoda. Toki oli myös vettä ja limua. Eihän sinne ryyppäämään tultu, mutta ylläri oli silti kiva, kun ei odotettu edes ruokaa. Ruuaksi oli muuten kanansiipiä,  ranskalaisia, salaattia ja patonkia. Kyllä maistuisi hyvältä uinnin jälkeen.

Tässä vähän kuvaa siitä aallokosta..

Lopuksi vielä auringonlaskun ihailua bussin ikkunasta matkalla Corralejon satamasta hotellille.