Bon voyage

Pere Lachaisen -hautausmaa

Miniloma starttasi, kun päästiin koneen kyytiin lennolle, joka kestäisi noin kolme tuntia. Matkalukemisena oli Stieg Larssonin Millenium -trilogian kolmas osa: Pilvilinna joka romahti. Sivuja siinä oli sen verran, että ei varmasti lopu kesken matkalla. Viime marraskuun Kanarian reissulla oli trilogian toka osa ja sen ehti just ja just lukea, kun lennot kestivät 6+6 tuntia eikä koko aikaa todellakaan jaksanut kirja kädessä olla.

Tykkään kyllä Norwegianin koneista. Nytkin tuli tv-ruudusta paljon piirrettyjä, joihin ei tarvitse ääntä pysyäkseen kärryillä. Lastahan minä tässä ajattelin enkä itseäni. 😉😊

Orlyyn laskeuduttiin turvallisesti. Meininki oli kuin millä tahansa lentokentällä eikä huomannut, että siellä pari päivää aiemmin oli ammuskeltu. Pikku mutkien kautta päästiin Denfert Rocheraun asemalle ja ostettiin meidän matkakortit (niitä ei kuulema saanut ostettua kentältä). Aikaa oli reilu tunti, että pääsisi kirjautumaan hotelliin, joten päätettiin lähteä etsimään Jim Morrisonin hautaa, koska se olisi matkan varrella. Ensin metrolla 6 pääteasemalle nimeltä Nation, josta vaihdettiin linjaan 2. 

 

Pere Lachaisen metroaseman uloskäynti tulee hautausmaan yhteen kulmaan. Heti, kun päästiin portin sisäpuolelle siellä oli opastaulu. Siinä hautausmaa oli jaettu lohkoihin, tiet oli nimetty ja kuuluisimpien haudat oli numeroitu. Tietysti Jim oli haudattu ihan toiseen päähän hautausmaata. Siinä oli kiva roudata matkalaukkua perässään epätasaisella kivitiellä. Mutta kyllä se hautausmaa oli kaunis. Se oli jotain täysin erilaista, mitä on missään nähnyt. Oli erikoisia hautakiviä, patsaita, paaseja, rautaovia jne. Kirsikkapuu kukki muutamassa tienristeyksessä. Kolmannen opastaulun jälkeen Jimin hauta alkoi olla lähellä. Yhden haudan luona oli muutamia ihmisiä. Yritin tähyillä, mitä yhdessä kivessä lukee, kun yksi nainen sanoi "You're looking for Jim Morrison? It's over there" osoittaen sitä hautaa, jota kauempaa katsottiin. Jimin haudalla oli paljon kukkia. Sitä ympäröi "mellakka-aita". Olin lähimpänä Jim Morrisonia, mitä ikinä tulisin olemaan. Tokihan minä sen aidan yli kiipesin enkä tyytynyt katselemaan hautaa pienen etäisyyden päästä.

Listen: People are strange 💖

Hautausmaalta matka jatkui Colonel Fabienin asemalle, jonka lähellä yöpaikkamme Hipotel Paris Belleville Gare de l'Est on. Trivago kuvailee mestaa seuraavasti:

  "Hipotel-hotelliryhmään kuuluva Hipotel Paris Belleville on ihanteellinen valinta niin liikematkaajille kuin turisteille, jotka etsivät mukavaa ja edullista majoitusta ..." 

Edullinenhan se  oli, 39€ yöltä. Varatessani huoneen hotels.comin kautta, huomasin kyllä mestan huonot arvostelut, mutta mitä väliä, jos nukkuu vähän huonommassa paikassa. Eihän meidän kuitenkaan ollut tarkoitus viettää siellä aikaa. 

Sisäänkirjautuminen sujui jouhevasti. Avainkortti saatiin käteen ja käveltiin kerros ylöspäin hieman aikansa eläneitä portaita. Huoneen ovella nenään tuli korostetusti pesuaineen tuoksu. Kyllä siellä jotain oli siivottu tai peitetty pesuaineilla mahdollista homeen hajua. Nostin heti lakanaa ja tutkin patjaa, koska olin jostain hotelliarvostelusta lukenut, että sängyssä oli ollut elukoita 😐. Onnekseni patjassa ei näkynyt elämää  Lakanakin vaikutti puhtaalta. Tyynyjen virkaa toimitti rullalle kääritty peitto, jonka yli lakana oli vedetty. Sitten oli vuorossa kylpyhuoneen tarkistus: no itse pönttö oli siivottu. Pöntön ympäristössä ja lasisessa suihkukopissa oli pölyä ja rasvaa yms paskaa, mitä oli kertynyt ajan saatossa. Olimme varautuneet tähän sillä meillä oli mukana sandaalit, ettei jouduta avojaloin huoneessa saati sitten kylpyhuoneessa olemaan. Jätettiin kamat huoneeseen ja jatkettiin metrolinjalla 2 eteenpäin Pariisin nähtävyyksiin.

Ensimmäisen pysähdyttiin Riemukaarelle. Minulta sisäänpääsy maksoi 12€ ja juniori alle 18-vuotiaana pääsi ilmaiseksi. Ensin mentiin turvatarkastuksen läpi ja sitten kiivettiin. Huipulle oli 283 askelmaa. Kiipeäminen ja lipun maksaminen oli todellakin kannattavaa. Huipulta oli upeat näkymät Eiffelille ja ympäri Pariisia. Riemukaaren luota lähtee 12 katua, joista kuuluisin on Champs-Élysees.

Riemukaari

Näkymää Riemukaaren huipulta (zoomattuna)

Ostettiin turistikaupasta parit postikortit, jääkaappimagneetti (reissujen vakio), mini-Eiffel ( jonka juniori halus) ja ihania Pariisi -aiheisia lasinalusia. Siitä sitten jatkettiin linjalla 6 Bir Hakeimin asemalle, joka sijaitsee samannimisen sillan kupeessa. Nimi on muistona  Bir Hakeimin taistelulle toisesta maailmansodasta.

Eiffel maaliskuussa

Onhan se Eiffel upea nähtävyys. Ei me sinne sitten kiivetty, mutta käveltiin viereisessä puistossa, räpsittiin kuvia eri kulmista ja juniori teki Musically -videoita. Kello oli sen verran, että noin tunnin päästä meillä olisi pöytävaraus Chez Francis -nimiseen ravintolaan. Kyseinen rafla sijaitsee muuten Alman sillan kupeessa.  😉😋 (Samaiselta paikalta lähtee tunneli, jossa paparazzien jahtaama prinsessa Diana kuoli. )
Alman taistelu oli frankkien ja brittien voitto venäläisiä vastaan Krimin sodassa 1854.
(Onkohan täällä kaikilla paikan nimillä joku syvempi merkitys?)

Jotain liharuokaa...

mini -jälkiruokia <3 

Syömästä mentiin linjoilla 9 ja 11 Bellevillen asemalle, josta oli pieni kävely hotellille. Matkalla käytiin hakemassa pikku evästä. Uni tuli sinä iltana nopeasti kaiken matkustamisen ja kävelyn jälkeen. Seuraava päivä vietettäisiin Disneylandissä 💗💕💓💞💣💤