Parasta tästä kokemuksesta teki huippu opas, Marcin, joka johdatti meidän 10 hengen porukan Hitlerin noususta keskitysleirin historian eri vaiheisiin (stages 1,2 and 3). Marcin osasi kuvata asiat niin, että pystyit eläytymään tarinaan koko matkan ajan.
Oppaamme kertoi myös vähän itsestään: hän syntyi hippivanhemmille, joista äiti oli englantilainen ja isä intialainen. Vanhemmilla oli kuulema kiero huumori, kun antoivat hänelle puolalaisen nimen. Marcin on myöskin ammattimuusikko, joka on työskennellyt mm BBC:lle ja hän ottaa oikeasta työstään lomaa, että voi vetää näitä kierroksia (mitä on tapahtunut 7-8 vuotta). Marcin myös kouluttaa muita keskitysleirioppaita. Niin ja hän oli lähdössä kierrosta seuraavana päivänä johonkin päin Saksaa juoksemaan maratonin yli 30 asteen helteessä. Että sellainen kaveri se meidän opas.
Teitä varmaan kiinnostaa, mistä tällaisia huippu oppaita löytyy. No minä löysin sivustolta Like A Local Guide . Tarvitsee vain mennä nettisivulle, kirjoittaa kohde, johon on menossa ja sivu tarjoaa ideoita, mitä kyseisessä kohteessa voi tehdä. Jos ajattelet, että sinulla voisi olla jotain annettavaa turisteille asuinkaupungissasi, voit ilmoittautua sivustolle paikalliseksi (=local).
Münchenin retken löysin täältä --> Dachau tour . Vaikka kierros löytyy tuolta sivulta, Marcin on varsinaisesti töissä In Munich Tours nimisessä lafkassa ja Marcin onkin tuossa sivulla se oikeanpuoleinen heppu.
Mitä minä opin kierroksella:
Hitler on tuttu nimi kaikkialla maailmassa. Niin tuttu, että häntäkin pahemmat tyypit ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Marcin halusi kertoa meille muistakin joukkomurhista. Hallitsijoista, joiden hulluista aivoituksista jengiä kuoli ja joiden teoista ihmiset kärsivät edelleen. Muutkin ihmiset kuin juutalaiset. Esimerkkeinä hän sanoi mm Ruandan joukkomurhat 1994 (500 000- 1 000 000 ihmistä sadassa päivässä) ja Kambodza 1975-1979 (2 000 000 uhria). Itse olin teini noiden Ruandan kauheuksien aikaan. Mutta en minä tuostakaan juuri mitään muista. Tämä Eurooppa on olevinaan pikku lintukoto. Kuitenkin ei tarvita kuin yksi hullu johtamaan ja lauma, joka uskoo tähän yhteen hulluun ja sen ideologiaan.
Tietoa lisää asiasta kiinnostuneille:
Vähän lähteestä riippuen kuolleiden lukumäärät vaihtelevat
ja kuka niitä lopulta pystyykään laskemaan. Natsisaksan keskitysleireillä vaan rekisteröidyt kuolleet laskettiin. Kun vartijat kertoivat kymmenistä kuolleista vuorokaudessa, vangit saattoivat puhua sadoista jne.
Tässä kuitenkin Top 3:
1. Mao Zedong 60 miljoonaa uhria
2. Stalin 40 miljoonaa uhria
3. Hitler 30 miljoonaa uhria
Mutta palataanpa takaisin tähän Dachaun keskitysleiriin. Miten tämä paikka valikoitui?
Hitler halusi jonkun paikan, johon olisi hyvät kulkuyhteydet kuten junarata. Siellä tulisi myös olla valmiina isoja rakennuksia, joihin voisi sijoittaa ihmisiä, jotka ovat eri mieltä, kuin Hitler ja hänen kansallissosialistinen (natsi-) puolue. Dachausta tuli ensimmäinen keskitysleiri ja esikuva kaikille muille natsisaksan hallinnon aikana perustetuille keskitysleireille. Se oli myöskin ainoa leireistä, joka pysyi pystyssä koko Hitlerin hallinnon ajan 1933-1945.
Tiesitkö muuten, että ei tänne alussa juutalaisia laitettu? Minä en ainakaan tiennyt ennen kuin Marcin kertoi tästä. Ei ellei juutalainen sattunut olemaan kommunisti tai sosiaalidemokraatti, sillä he olivat Hitlerin vihollisia. Olivathan he eri mieltä asioista ja siitä, että Hitlerin pitää saada yksinvaltiaan oikeudet. Ensin oli siis vaiheen 1 (stage 1) leiri, jossa oli poliittisia vankeja ja myöhemmin muitakin kuten homoseksuaaleja. Hitler ei keksinyt itse keskitysleirejä vaan kopioi idean jostain historian vastaavasta keskitysleiristä.
Tuossa valkoisessa rakennuksessa ↑ oli Theodor Eicken toimisto. Hän koulutti tuolla aidatulla alueella SS-miehiä keskitysleirien vartijoiksi. Täältä vartijat sitten menivät eri puolilla Eurooppaa oleville keskitysleireille levittämään oppimaansa. (Theodor Eicke oli muuten juuri ennen tätä duuniaan päässyt vapaaksi hullujen huoneelta).
Nykyään tuo alue on edelleen käytössä ja tuolla koulutetaan mellakkapoliiseja. Marcin sanoo, että se on hyvä juttu, että ovat niin lähellä, kun täältä käydään jatkuvasti varastamassa kamaa / hakemassa matkamuistoja. Siis en voi ymmärtää, että missä on jengin kunnioitus?
⬇ Tämä kuvassa näkyvä "ARBEIT MACHT FREI" on replika. Pari vuotta sitten yöllä joku / jotkut kävivät leikkaamassa tuon tekstin portista irti. Tuon kopion teki valokuvista mallia ottaen joku paikallinen metallityömies. Hiljattain tuo portista varastettu osa on kuulema löytynyt Norjasta.
Jos ⬆ tästä portista aikanaan kuljit, tulit leirin vaiheisiin 2 tai 3 ( stage 2 / 3). Tässä vaiheessa sinua ei oltu vielä rekisteröity leirille. Pääsit luultavasti riviin muiden tuotujen vankien kanssa. Jos olit erilainen kuin muut eli kiinnitit huomiota, sinut voitiin ampua tuohon paikkaan. Jos olit pitkä, lyhyt, sulla oli punaiset hiukset, name it... Silloin ei kannattanut poiketa joukosta. Alusta asti vangeille tehtiin selväksi, että ne oli arvottomia, "untermenschen"...
↑ Jos näit edessäsi olevalla seinällä tämän teksti "Rauchen verboten" eli tupakointi kielletty, olit selviytynyt rekisteröintiin. Rekisteröinnissä kaikki henkilökohtainen omaisuutesi takavarikoitiin. Sinulla ei saanut olla mitään, mikä muistuttaa sinua elämästäsi keskitysleirin ulkopuolella. Sinulle kerrottiin, että saat tavarasi takaisin, kun pääset leiriltä. Leiriltähän pääset pois, jos sinut saadaan käännytettyä oikein ajattelevaksi. Jos sinulla sattui olemaan tupakkaa, vartijat ottivat ne ja vetivät sun röökejä nenäsi edessä, kun katselit tuota tekstiä seinällä. Sinulla ei myöskään saanut olla nimeä vaan olit pelkkä numero.
Toinen mindfuck oli se "arbeit macht frei". Siitähän vanki voi olettaa, että tekemällä lujasti töitä, pääsee nopeammin täältä pois. "FAIL"
Puutteellinen ravitsemus yhdistettynä henkiseen kidutukseen, fyysiseen väkivaltaan ja siihen, että joudut tekemään Saksan valtion hyväksi rankkaa duunia esim kivilouhoksessa tai muussa tehtaassa, tappoi nopeasti.
 |
| Piiskauspenkki ja piiska |
 |
| Pala kartasta, jossa näkyi Euroopan keskitysleirejä. Kartta oli niin valtava, että sitä ei saanut kokonaisuudessaan kuvattua. Isoimmat leirit oli merkattu neliöillä. Dachau ei ollut vaan se leiri, jossa vierailin vaan siihen kuului myös kaikki lähialueiden alaleirit (subcamps), joita Dachaulla oli yli 30 isoa sellaista. Yksi niistä on muuten BMW:n tehdas, joka on ainoa yrityksistä, joka ei ole pyytänyt anteeksi orjatyövoiman käyttöä natsihallinnon aikana. Voitko kuvitella? |
 |
| vartiointitorni |
 |
| Kuvan rakennus on samaa taloa, joka jatkui kun siirryttiin rekisteröinnistä puhdistautumiseen. Siellä kaikki karvat ajeltiin ja päälle heitettiin jotain happoa, joka tappaa syöpäläisiä. Sitten annettiin pari minuuttia aikaa ottaa vaatteet ja kengät itselleen jonkun kuolleen ihmisen päältä. Jos valitsit liian isot, se oli vielä ok. Jos otit kiireessä liian pienet vaatteet tai kengät, kärsit viimeistään kylmyyden tullessa. |
 |
| Muistomerkki (Tämä voitti jonkun kilpailun ja tästä kuulema keskitysleireiltä selvinneet eivät pidä, koska muistuttaa liikaa luurankoja) |
 |
| toinen muistomerkki |
Kierroksen viimeinen paikka oli krematorio. Alue itsessään oli nätti, puistomainen. En saanut otettua kuvaa alueen rakennuksista ulkoa päin, kun siellä oli koko ajan paljon ihmisiä. Paikka näytti enemmän maalaisidylliltä eikä kuoleman talolta, jossa ihmisiä oli tapettu järjestelmällisesti. Marcin ei tullut sisälle meidän muiden kanssa. Hän kertoi, mitä missäkin huoneessa oli tapahtunut. Hän kertoi myös kävelleensä kerran rakennuksen läpi ja se riittää.
………………………………………………………………
 |
| Tämän muistomerkin takana näkyvässä metsikössä on joukkohauta |
………………………………………………………………
Krematorion jälkeen oltiin kaikki aika hiljaisia. Käveltiin sinne mistä kierros alkoi. Mentiin bussilla Dachaun asemalle odottamaan junaa takaisin Müncheniin.
Tämä tiivistys kierroksesta oli pintaraapaisu. En jaksa tässä mässäillä sen enempää sillä pahuudella, mitä Dachaussa oli. Mene ja koe se itse. Ja ota opastettu kierros, että saat siitä eniten irti.
Kommentit
Lähetä kommentti