Palmyra ja Homs

 Aamu alkoi ihanasti Al Mishtayassa. Noin puolet porukasta oli ripulissa. Tulimme siihen tulokseen, että pöpö oli tullut edellisen päivän lounaspaikasta. Juoksimme kämppiksen kanssa aamun vuorotellen vessassa. Sain häneltä yhden Imodiumin. Itselläni on yleensä aina matka-apteekki mukana, mutta tietysti ripulilääkkeet puuttuivat nyt, kun niitä olisi tarvittu. Ryhmän vegaanilla ei ollut oireita, ei myöskään kaikilla, jotka olivat syöneet lihaa. Aamun keskustelun aiheena oli se, kuka oli syönyt mitäkin ja kenellä ei ollut oireita. 

Kylässä oli apteekki auki. Oppaamme Rami haki sieltä helpotusta ja jakoi lääkkeitä tarvitseville. Onneksi vatsa rauhoittui. 

Matkalla Palmyraan mukaamme tuli Syyrian armeijalle 30 vuotta työskennellyt vanhempi herra. Hänen läsnäoloa tarvittiin, että päästiin  läpi lukuisista tarkistuspisteistä, joita oli matkan varrella. Saimme myös kysyä mieheltä mitä tahansa. Keskuisteluistamme jäi erityisesti mieleen, miten USA esitettiin syyllisenä ISISin kouluttamiseen ja aseistamiseen Al Assadia vastaan.


Palmyran arkeologinen museo




Palmyran museo tai sen jäänteet olivat surullista katsottavaa. Suuri osa sen irtaimistosta oli tuhottu tai varastettu. ISIS oli hyökännyt tänne 2015. Sen jälkeen museon tavaroita oli alkanut löytyä myytävänä kansainvälisillä markkinoilla. Osa oli saatu pelastettua ja kuljetettua Damascukseen turvaan.
ISIS oli  kidnapannut Palmyran eläkkeellä olleen museopäällikön, Khaled al-Asaadin, ja kidutti häntä kuukauden, että hän olisi paljastanut tietonsa kaupungin aarteista. Mies ei paljastanut tietojaan ja hänet mestattiin.

Museon edustalta oli suora näkymä kukkulalle, jonka päällä Palmyran linnake on. Sinne emme päässeet vierailemaan, koska Venäjän armeijalla oli siellä tukikohta.

Palmyra





Palmyra sijaitsee aavikolla kaukana kaikesta. Täällä oli paahtavan kuuma ja aina tilaisuuden tullessa täytyi hakea suojaa, mistä ikinä varjoa sattui löytämään. Sille oli kuitenkin syynsä, miksi Palmyra vaurastui ja kasvoi kukoistukseensa. Maan alla oli vesilähde. Ilman sitä täällä ei olisi voinutkaan pärjätä. Palmyra tarkoittaa palmupuuta; sen arabiankielinen nimi Tadmor tarkoittaa taatelipalmua.

Kaupungista tuli tärkeä kaupan keskus silkkitien varrella. Reitti aavikon ja Palmyran halki lyhensi kauppiaiden matkaa merkittävästi.








Kuljimme pääkadulla, jota pitkin kaikki kaupunkiin saapuneet olivat aina kulkeneet Pääsisäänkäyntinä oli Voiton portti. Sitä oltiin vierailumme aikana korjaamassa emmekä saaneet ottaa keskeneräisestä työstä kuvia. 
Paikoin kaupungin rakenteet olivat säilyneet. Saattoi hyvin erottaa  ihmisten asumukset ja ison markkinapaikan. 
Teatteri oli ilahduttavan hyvässä kunnossa ja porukkamme päätyi siellä erään miehen kuvaamaan dokumenttiin.





Palmyrassa ei tietenkään ollut ravintoloita. Meillä oli mukana maukkaat Picnic -eväät. Löysimme ruokailua varten mukavan aukion, jota reunustavat korkeat kivipylväät tarjosivat varjoa paahtavalta auringolta. En muista ikinä olleeni sellaisessa kuumuudessa.





Lopuksi kiipesimme puoliksi sortunutta portaikkoa pitkin yhden tornin päälle. Sieltä tuhojen laajuus erottui yhdellä vilkaisulla. 


Lyhyt visiitti Homsiin




Homs oli matkamme varrella ja vietimme siellä pari tuntia, että saimme katkaistua pitkää matkaa takaisin Damascukseen. Näimme rakennusten raunioita ja sodan tuhoja, mutta myös uudelleenrakennusta, tavallista elämää ja toivoa paremmasta tulevaisuudesta.

Porukkamme jakautui kahtia, kun osa lähti vessaan Ramin kanssa. Ja muut toiseen suuntaan. Sovimme treffit kaupungin isooumman moskeijan luo. Kävimme basaarissa, joka oli vielä uutuudenkiiltävä. Kauppiaat olivat löytäneet paikkansa. Kaikki näytti niin tavalliselta, kunnes astuimme ulos nähdäksemme taas rauniot. Aikamme seikkailtuamme, saavuimme Khaled Ibn Al-Walid'in moskeijalle. Pommitusten ja taistelujen loputtua moskeijat ja kirkot korjattiin ensimmäisinä, että ihmisillä olisi jokin paikka, mihin mennä rauhoittumaan ja rukoilemaan.








Aurinko alkoi laskeutua moskeija parkkipaikalla. Olimme nopeasti lapsilauman ympäröimänä. Kaikki tulivat harjoittelemaan englannin kieltä kanssamme. Osa vedettiin mukaan jalkapallopeliin. Lasten vanhempia alkoi myös tulla moskeijasta ja tulivat uteliaina ihmettelemään seuruettamme. 
Luxembourg'ista kotoisin oleva Julie, joka puhui seitsemää kieltä, mm. arabiaa oli ison joukkion ympäröimä, koska hän pystyi kommunikoimaan ihmisten kanssa heidän omalla kielellään. Se oli hauskaa seurattavaa.




Kun koko jengi oli kasassa, haimme vielä leipomosta herkkuja matkalle. Ja myöhemmin päivällistä maantien varrella olevasta ravintolasta. Päivä oli ollut pitkä ja takana oli paljon kilometrejä maantiellä. Mutta välillä pitää nähdä vaivaa, että näkee oikein erityisiä paikkoja.

Loppukevennys:


Tämä kuva on Al Mishtayasta aamulta, kun kaikki muut porukasta nukkuivat paitsi yksi. Ryhmämme englantilaistunut hollantilainen, Jay, oli aina iltaisin viimeisenä ylhäällä. Hän myös heräsi aamulla ensimmäisenä mennäkseen lenkille. Jay on yksi hauskimpia tyyppejä, ketä olen reissuilla tavannut. Hän on matkustanut yli 140 maassa eikä ole missään somessa. Jayn kanssa ei tullut tylsiä hetkiä.

Linkkejä ja vinkkejä:


Aiemmat Syyria -postaukset:



Kommentit

  1. Vaikuttavia nuo Palmyran arkeologiset kohteet. Ylipäätään maassa olisi niitä varmasti todella paljon. Harmillinen kuitenkin maan nykytilanne. Hieno tuo viimeinen auringonnousukuva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa olla aikaisin liikkeellä niin nappaa parhaat kuvat 😊

      Poista

Lähetä kommentti