Ei niin iso lammikko kuivalla kaudella |
apsara -tanssijoita |
Palattiin reissusta eilen rähjäisinä, mutta mahtavaa kokemusta rikkaampina. Kotona on hyvin aikaa käydä läpi mielessään matkaa ja miettiä, mitä kaikkea siitä haluan jakaa blogissa. Aloitankin siitä, mistä Kambodza tunnetaan eli Angkor Watista...
Oltiin varattu maanantai temppelikierroksille. Tiesin jo viime kesän Albanian reissulta, että junioria tuskin innostaisi temppeleillä kiertely kolmen päivän ajan. Yksi päivä saisi siis riittää. Alle 12v pääsee muuten ilmaiseksi temppelialueille, kunhan vilauttaa passia pyydettäessä. Ei siis tarvinnut maksaa muuta kuin yhdestä päiväpassista.
Oltiin sovittu guesthousen oman tuktuk -kuskin kanssa, että se kierrättää meitä tämän päivän. Ilma oli jo aamusta tosi kuuma. Ensin kuski ajoi meidät paikkaan, jossa myydään lippuja ja sitten itse pääkohteelle, Angkorin temppelialueelle. Itse olin ihan täpinöissä innostuksesta niin kuin pikku tyttö karkkipäivänä. Apua mikä määrä porukkaa siellä oli. Alueen ulkopuolella oli turistibusseja ja satoja tuktukeja puiden varjossa parkissa. Itse temppelialueella ihmiset sitten hajoili eri suuntiin eikä tungos tuntunutkaan liian pahalta.
Vihdoinkin mä olen täällä. Fiilis oli samankaltainen nähdessäni Colosseumin ekaa kertaa.
Angkor wat on maailman suurin uskonnollinen monumentti, joka on omistettu hindujumala Visnulle. Miten 1100-luvulla onkin saatu rakennettua jotain noin upeaa. Kaiverrukset apsara -tanssijoista olivat kauniita. Junioria kiinnosti enemmän alueen apinat. Ne olivat tosi söpöjä ja kuvauksellisia. Sain todistaa tilannetta, jossa mies oli laskenut 1,5 litran vesipullon maahan ottaessaan kuvaa. Apina kävi pöllimässä sen ja avasi näppärästi korkin. Koska pullo oli liian iso nostettavaksi huulille, apina laittoi sen kumoon ja joi ahneesti sieltä pulppuavaa vettä.
Bayon
devada -tanssija |
Kun Bayon oli tutkittu läpi, olin aivan läkähdyksissä. Tultiin ulos eri puolelta kuin mistä mentiin sisään. Kuski odotti juuri sisäänkäynnin lähellä ja käveltiin väärään suuntaan ennen kuin löydettiin kuskin luo. Olo alkoi olla heikko. Ajattelin ensin, että verensokerit ovat varmaan alhaalla. Kuski vei meidät seuraavaksi syömään ja mun olo huononi entisestään. Iski järkyttävä hedari. Eihän mulle mennyt oikein ruoka alas. Pitelin kylmää pepsi -tölkkiä otsalla ja yritin väkisin syödä vähän nuudeleita. Ruoka ei uponnut. Mulla oli varmasti auringonpistos. Pakko oli myöntää, etten kykene menemään enää yhdellekään temppelille. Mä olisin niin halunnut nähdä vielä Ta Prohmin ja Angkor Thomin elefanttiterassin. Pitkän ja pomppivan paluumatkan jälkeen painuin huoneeseen ja nappasin pari särkylääkettä. Nukuin pimeässä pari tuntia ja herättyäni olo oli parempi.
Perkeleen auringonpistos, kun iskit juuri tänä päivänä. Oli kuitenkin mahtava nähdä edes nuo kaksi temppelialuetta.
Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä ➔
Kiva teksti ja hienot kuvat. -Juniori
VastaaPoista❤️
VastaaPoista