Ubud in my mind


On ollut ihana nauttia ensimmäisistä, kesäisistä säistä kotona Helsingissä. Takin on voinut jättää huoletta kotiin. Luonto vihertää. Ihmiset näyttävät iloisemmilta. Aurinkoinen sää on saanut minut palaamaan ajatuksissani Balin Ubudiin, jossa vietimme helmikuisen Indonesian reissun ensimmäiset päivät:

Yhtenä päivänä saimme majapaikkamme järjestämänä Ketut -nimisen kuskin kuljettamaan meitä Ubudin nähtävyyksiin. Hän oli mainio tyyppi ja puhui englantia ihan hyvin.  "I'm Ketut number 4", hän naureskeli ja selitti meille, miten balilaisen perheen lapsille annetaan tietyt nimet syntymisjärjestyksen mukaan. Tämä on juttu päivästämme Ketutin kanssa:

Turrekierros Ubudissa






Ubudin Apinametsä

Ketut oli saanut listan paikoista, joissa haluaisimme käydä. Valitsin ne niin, että etäisyydet eivät olleet kauhean pitkät. Balin liikenteessä kun lyhytkin matka venyy helposti ruuhkien ja huonojen teiden vuoksi. Ketut ehdotti päivän ensimmäiseksi paikaksi apinametsää, sillä aamusta siellä ei ole niin ruuhkaisaa. 

Lippumme kustansivat 80 000 ja 60 000 eli alle 9€ meidän valuutassa. Sisäänkäynnillä oli opastauluja, jotka varoittivat apinoiden varastelevan. Vesipullot piti piilottaa reppuun. Hymyily niin, että hampaat näkyy, on kiellettyä: apinat pitävät hampaiden näkymistä uhkailuna. Jos apina hyppäisi päälle, pitäisi olla rauhallisena paikallaan. Se kyllä jatkaisi pian matkaa. 

Apinametsä kuuluu Padangtegalin kylään. Sen asukkaille metsä on tärkeä niin taloudellisesti kuin henkisestikin. Apinoiden lisäksi täältä löytyy 186 eri puulajia. Kostea viidakkoilma oli yhtäaikaa raikas ja painostava. Apinoita oli ruokintapaikoilla, vesialtaassa ja puissa toisiaan jahtaamassa. He olivat tottuneet turisteihin eivätkä keskeyttäneet touhujaan, vaikka ihmiset kyttäsivät ympärillä. Ihana nähdä apinat vapaana kirmaamassa eikä missään eläintarhan häkissä. Täällä sai viettää apinan elämää. Kun olimme saaneet tarpeeksemme noiden veijareiden katselemisesta, oli aika jatkaa matkaa.






mun juniori 💕

Tegenungan vesiputous

Ajoimme apinametsän parkkipaikalta pois läpi Ubudin keskustan. Kylläpä täällä oli vilkasta verrattuna majapaikkaamme Kishi Kishi Ubud villas, joka on rauhallisessa Junjunganin kylässä riisipeltojen keskellä. Lopulta edessä oli vesiputouksesta kertova kyltti. Ketut kaartoi parkkipaikalle ja jäi sinne odottamaan. Pääsylippu maksoi 10 000 eli 0,6€. Putouksille johtavan polun vieressä oli paljon myyntikojuja. Alas johtivat jyrkät portaat. Löysimme pienen ravintolan, joka vuokrasi lukollisia kaappeja. Jätimme laukut kaappin, vaihdoimme vessassa uikkarit päälle ja nappasimme pyyhkeet mukaan.

Putouksesta vesi virtaa pientä jokea pitkin eteenpäin. Siihen oli väsätty laudoista ja parruista pikku siltoja ja keskellä jokea oli kyltti, jossa luki "Danger - No swimming". Ketään tosiaan ei ollut vedessä. Juniori sanoi nähneensä polulla märkiä, vastaantulevia ihmisiä. Pakko täällä on saada uida. Kävin kysymässä joltain työntekijältä asiasta. Kyllä veteen sai mennä, mutta putouksen edessä on köysi, jota ei saa ylittää ja se kohta, josta joki alkaa on voimakasvirtainen. Siksi siellä on se kyltti. Putous on voimakkaimmillaan sadekautena lokakuusta huhtikuuhun.

Kahlattiin veteen ja vein meidän tavarat yhdelle kalliolle suojaan. Sitten muut ihmiset seurasivat esimerkkiämme ja pian vedessä oli paljon ihmisiä. Me ei oltu ainoat, joita se uimakielto -kyltti oli hämännyt. Juniori jaksoi pulikoida toista tuntia. Se ei olisi halunnut millään lähteä pois. Tämä oli virkistävä paikka. Kun lähdimme pois ja kiipesimme portaat ylös myyntikojuille, oli taas hiki.

Energiatasot alkoivat olla matalat, joten pyysimme, että Ketut veisi meidät johonkin kivaan ruokapaikkaan. Lounastimme ravintolassa Warung Dewa Malen, jota ympäröi riisipelto. Ruoka oli hyvää. Juniorikin sai himoitsemaansa pizzaa.
Välilounas paikassa Warung Dewa Malen 💖




Goa gajah - Elephant cave

Elephant cave sijaitsee 6 kilometriä Ubudin keskustasta Bedulun kylästä. Se on tärkeä arkeologinen paikka, joka rakennettiin noin tuhat vuotta sitten. Paikan alkuperäinen tarkoitus on epävarma, mutta sen uskotaan olleen paikka hengelliselle meditoinnille. Täältä löytyy sekä buddhalaisia että hindulaisia symboleja. Tunnetuin niistä on tuo kiveen hakattu naama, jonka uskottiin esittävän elefanttia: siitä nimen 'elephant cave' arvellaan tulevan. Tämä paikka on ollut Unescon harkinnanvaraisten (tentative) suojelukohteiden listalla vuodesta 1995.

Paikka oli nopeasti nähty. Juniori oli väsynyt ja alkoi kiukutella. Hän jäi autoon nukkumaan ja minä menin yksin tutustumaan seuraavaan kohteeseen.






Tirta embul water temple

Nuori mies sitoi tottuneesti ympärilleni sarongin. Ilman sitä tälle temppelialueelle ei ollut asiaa. Tirta embul on Balin hinduille tärkeä puhdistautumispaikka. Sen lammikkojen vesi tulee lähteestä, joka pulputtaa puhdasta vettä tasaiseen tahtiin. Tirta embul tarkoittaakin balin kielellä pyhää lähdettä.

Temppelialueella on palatsi, joka rakennettiin Indonesian ensimmäiselle presidentille, Soekarnolle. Nykyään palatsi toimii tärkeiden vieraiden levähdyspaikkana. Tunnetuin paikka alueella on kuitenkin Jaba Tengah, jossa on kaksi puhdistautumisallasta. Vesi altaisiin tulee kolmestatoista aukosta. Puhdistautuja kulkee jokaisen näiden ohi vuorotellen vasemmalta oikealle. Puhdistautuminen on suoritetu, kun on peseytynyt jokaisen vesisuihkun alla.

Minun suosikkeja täällä olivat hindupatsaat, jotka olivat yhtäaikaa upeita, hirviömäisiä ja irvokkaita hyvällä tavalla.







Bali Pulina -plantaasi

Oli jo iltapäivä. Kysyin kuskiltamme, olisiko vielä jotain mukavaa paikkaa kotimatkan varrella, jossa voisimme käydä. Ketut ehdotti Tegallalangin riisiterasseja, mutta kerroin meidän käyneen siellä edellisenä päivänä. "Kävisikö kahvi- ja teeplantaasi?", Ketut ehdotti. Ja kävihän se.

Juniori oli hereillä, mutta edelleen väsynyt, joten hän päätti jäädä autoon loikoilemaan, kun minä astuin sisään Bali Pulinan portista ja kiipesin portaat ylös. Nuori nainen toivotti minut tervetulleeksi ja kertoi olevansa oppaani. Hän vei minut ensin Luwak kissan häkille ja kertoi, miten eläin osaa valikoida syömistään kahvinpavuista ne parhaat. Joka aamu häkistä kerätään ulostekasat, joissa eläimen ruoansulatuksen läpi kulkeneet kahvinpavut ovat. Nämä huuhdellaan kuumalla vedellä ja jätetään kuivumaan ison ritilän päälle. Kuivatuksen jälkeen kahvipavut paahdetaan paistinpannulla ja jauhetaan lopuksi.

Kierroksen jälkeen maistoin luwak -kahvia ja otin myös 10 kupin maistelusetin, jossa oli eri kahvi- ja teejuomia. Tämä kaikki maksoi naurettavat 50 000 (3,1€). Ei kissankakkakahvi erityisen hyvää ollut, mutta tulipahan maistettua. Nautiskelin juomistani ihanissa maisemissa. Takana oli sademetsää ja edessä laakso riisipeltoineen. Paikka oli kaunis ja uskomattoman rauhallinen, vaikka sijaitsee ihan lähellä ruuhkaista Tegallalangia. Täällä oli ihana viettää hetki hiljaisuudessa ilman turistilaumoja.



Ketut ajoi meidät takaisin majapaikallemme. Hän oli ollut hyvä kuski ja kiitimme päivästä. Sovimme, että hän vie meidät seuraavana päivänä lentokentälle.


We miss you Ubud. Will we meet again someday?

Sunset at junjungan -village, Ubud


Linkkejä ja vinkkejä:



Flores -postaukset

- Kuskisuositus: Ketut asuu Ubudissa. Hän antoi luvan numeronsa jakamiseen sosiaalisessa mediassa: +6285936121706

Kommentit

  1. Tuntui tosi kivalta retkeltä. Vahinko, että uintireissu vei juniorin voimat. Tuollaisen retken voisi itsekin tehdä. No, ensin täytyisi tietysti päästä Balille :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Retki on aina kiva, kun saa itse päättää, mihin mennään. 😃

      Poista
  2. No tästä tuli taas ikävä Balille! Ubud on meillä joka matkalla vakiostoppi, vaikka onkin nykyään iso turistikeskus. Aika kiva kierros, tässä tulikin melkein kaikki Ubudin lähimmät päänähtävyydet. Balilla on tosiaan ihanan helppo tehdä näitä kierroksia ympäri saarta, kun voi vaikka halutessaan itse suunnitella koko retken. Itse pyrin nykyään välttelemään kissakahvia, en tykkää miten ne kissat joutuu siitä kärsimään (Täällä lisää: https://muuttolintu.com/kopi-luwak-maailman-kallein-kahvi-elainraakkaysta/)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuolla plantaasipaikalla sain sellaisen palautelapun, minkä sai täyttää. Ainoa negatiivinen palaute, minkä annoin, oli tuon kissan liian pieni häkki. Se ei näyttänyt iloiselta. 😕

      Poista
  3. Mielenkiintoista luettavaa, ollaan kuukauden päästä tuolla Ubudissa ja pitääkin alkaa jo vähän etukäteen pohtimaan missä nähtävyyksillä sitä haluaa käydä paikanpäällä. Ja ehkä sitä voisi jopa kontaktoida tuon Ketutin meille kuskiksi:)

    VastaaPoista
  4. Näihin maisemiin ja tunnelmiin on ihana aina palata takaisin, vaikka virtuaalimatkalla. Aika hauskoja tosiaan noi Balilaiset nimet tosiaan. Minun kaveripiiriini kuului aikoinaan kaksi Madetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Made 😁, aika hauska. Vieläkin kuvia katsoessa voi kuulla riisipelloilta tulevan suorituksen ja tropiikin tuoksun. Onneksi on kuvat. 💞

      Poista

Lähetä kommentti