Ruokapaikkoja ja ajatuksia Moskovasta



Matkani halki Venäjän oli alkanut pienestä Irkutskin kaupungista ja kulkenut Krasnoyarskin ja Jekaterinburgin kautta. Saapuminen Moskovaan oli haikeaa, koska trans-Siperian junamatka oli ohitse. Junani pääteasema oli Kazanskyn rautatieasema, joka on kaupungin ja koko Venäjän suurin. Kuljin sieltä ulos väistellen asiakkaita metsästäviä taksikuskeja sekä muita ihmisiä, jotka olivat matkalla kuka minnekin.

Moskovassa oli suurkaupungin tuntua heti alkumetreiltä asti. Kaikki tuntui isommalta: rakennukset, ruuhka, ihmisten määrä. Päätin kävellä hostellilleni, sillä ilma oli kaunis. Oletettu viiden kilometrin kävelymatka muuttui vähän pidemmäksi, kun en seurannut kunnolla Maps.Me -karttani reittiä pälyillessäni ympärilleni.

Löydettyäni Godzillas hostellin, latasin puhelimen akun täyteen ja paikan ilmaisesta kahvista nauttien. Ensimmäinen agenda oli löytää hyvä ruokapaikka. Kävelin ja kävelin tutkien ravintoloiden edustoilla olevia ruokalistoja. En halunnut tyytyä mihin tahansa paikkaan, vaikka olinkin jo tosi nälkäinen. Ulitsa Bolshaya Dmitrovkalla, aivan Bolshoi teatterin vieressä tärppäsi. Jumituin lukemaan georgialaisen Mama Gochin ruokalistaa. Enää ei tarvinnut jatkaa etsimistä.





Tarjoilija saattoi minut alaovelta seuraavaan kerrokseen, josta sain valita pöydän. Georgialaisessa ravintolassa saisi helposti vedettyä itsensä ähkyyn, koska menu on täynnä herkullisia ruokia. Päätin pitää lounaani kevyenä, joten tilasin salaattia, khinkali -nyyttejä, lasin viiniä ja maailman parasta, Borjomi -merkkistä kivennäisvettä. Paikaltani näki suoraan avokeittiöön, jossa vanhempi nainen puuhasteli ruoka-annosten parissa. Leivinuunista hohkasi mukavasti lämpö.

Mama Gochi oli loistava, ellei jopa täydellinen startti Moskovalle. Jatkoin ravintolasta Punaisen torin suuntaan. Olin harkinnut vierailua Kremlinissä, mutten ollut hankkinut lippua etukäteen. Löysin sisäänkäynnin, jonka luona ilmoitettiin noin tunnin jonosta. Valitsin mieluummin ulkona kävelyn. Turistilaumoja parveili kaduilla ja puistojen bulevardeilla kasapäin. Moskova näytti ja tuntui hyvältä.

Ihastelin Punaisella torilla kaikkia sen rakennuksia. Upeasta Pyhän Vasilin katedraalista tuli mieleen piparkakkutalo tai satulinna. Sen nurkilla päivysti erikoisjoukkojen auto, jonka sisällä täysissä mellakkavarusteissa olevat miehet olivat valmiustilassa. Tori oli valtava, joten se ei tuntunut ruuhkaiselta, vaikka siellä paljon ihmisiä olikin.

Aloin ajatella, miksi jotkut ihmiset boikotoivat Moskovaa ja Venäjää matkakohteena. Tapahtuuhan täällä ihmisoikeusrikkomuksia. Ja Putin istuu presidenttinä, mikä ei miellytä monia. Jos kaikki alkaisivat boikotoimaan maita niissä olevien epäkohtien vuoksi, miten moneen paikkaan sitä enää pystyisi matkustamaan? Moskova näyttäytyi minulle historiallisena, mielenkiintoisena suurkaupunkina. Toivottavasti tännekin pääsisi tulevaisuudessa ilmaisella e-viisumilla niin kuin Pietariin.


yliopistorakennus lähellä Punaista toria

Pyhän Vasilin katedraali




Kremlin

Kazanin katedraali

Palasin hostellille kaupunkikierrokseni jälkeen ja istuskelin sen olohuoneessa muiden asukkaiden kanssa. Fran oli asunut paikassa jo pidempään ja hän ansaitsi ilmaisia öitä viemällä ihmisiä erilaisille kaupunkikierroksille. Syöminen kansainvälisellä ruokamarketilla sai illalla hyvin kannatusta ja lähdimme sinne vajaan kymmenen ihmisen porukalla.

Paikka sijaitsee Trubnayan metroaseman lähellä osoitteessa Rojdestvensky Bulevard 1. Hostellilta tänne oli noin vartin kävely. Ihanat tuoksut tulivat nenään astuessani rakennuksen sisään. Kuljimme sisällä hetken aikaa yhdessä. Pöydät olivat täynnä, eikä meidän kokoinen porukka mahtunut istumaan siellä vierekkäin. Sovimme, että kaikki kiertävät rauhassa paikkaa ympäri ja ruoan saatuaan tulevat ulos terassille. Siellä oli tilaa, koska ilma oli viileä.

Kiersin central marketin ala- ja yläkerroksen kahteen kertaan läpi ennen kuin pystyin päättämään, mitä haluaisin syödä. Täältä löytyi vietnamilaista, italialaista ja korealaista ruokaa. Japanilaista, georgialaista, dagestanilaista, marokkolaista ja vaikka minkämaalaista ateriaa ja herkkua olisi ollut tarjolla. Oli todella vaikea päättää, mitä haluaisi. Päädyin lopulta kiinalaiseen. Ruoan saatuani menin ulkoterassille, jossa Lucas istui jo syömässä. Jätin ruokani pöytään ja menin takaisin sisälle hakemaan viiniä.

Muu porukka tuli omaan tahtiinsa terassille ruokiensa kanssa. Vertailimme toistemme annoksia ja maistelimme niitä ristiin. Joku oli ostanut supermakeaa baklavaa ja tarjosi sitä kaikille jälkiruoaksi. Se sai kädet tahmeaksi ja poisti sokerinhimon, jos jollain oli sattunut sellainen olemaan.

Ruokailun jälkeen palasimme takaisin hostellille. Ensimmäinen ilta Moskovassa päättyi baarikierrokseen muiden reissaajien seurassa . Kaupunki ja sen asukkaat näyttäytyivät ystävällisinä aamusta iltaan.



tilasin ruokani täältä



Linkkejä ja vinkkejä:


Izmailovsky kremlin, Moskova
Kierros Moskovan metroasemilla
Minun trans-Siperia postaukset
Godzillas hostel
Moscow central market

Kommentit

  1. Mielenkiintoinen kertomus, ja kuten FB puolella totesin tuossa samaisessa georgilaisessa ravintolassa kävin myös. Moskovassa mielestäni parhaat ruokapaikat ovat juurikin gruusilaisia. Itsekään en muuten jaksanut jonottaa Kremliin -- todella pitkät jonot,jotenka kävelin vaan siitä ohi. Borjomi -- se on hyvää vettä, sanotaan että se jopa parantaa juhlinnan jälkeisen olotilankin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Borjomi on ihanan suolaista. Ei kyllä yhtään ihmetytä, että sen sanotaan parantavan juhlimisen jälkeistä olotilaa. :)

      Poista
  2. Tuo boikotointi on vähän kaksipiippuinen juttu. Ihmisoikeusrikkomuksia Venäjällä tapahtuu kaiken aikaa eikä sellaista haluaisi tukea, mutta ei esimerkiksi sinun käyntisi yhtään auttanut Putinia tai toisaalta Moskovan väliin jättäminen olisi häntä hetkauttanut. Sen sijaan kärsinyt olisivat nuo kaikki yritykset (ravintolat, hostelli, baarit), joilta olisi jäänyt myynti saamatta. Ja näille varmasti jokainen "euro" on tarpeellinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Don't judge the country and it's people by its politics.". En tietenkään kannata vääryyksiä, joita tapahtuu esim Venäjällä, mutta pidän maasta ja venäläisistä sen perusteella, mitä olen heitä kohdannut. Politiikka ja poliitikot ovat asia erikseen. 😊

      Poista
  3. Moskova vaikuttaa kyllä varteenotettavalta paikalta. Itse käynyt vain Sheremetjevon kentällä pari kertaa, mistä ei ollut pääsyä pikavisiitille kaupunkiin. Oon samaa mieltä tuosta boikotoinnista. Jokaisessa maassa on jotain epäkohtia, minkä perusteella voisi alkaa boikotoimaan ja kyseenalaistamaan matkustamista sinne. Myös meillä Suomessa.

    VastaaPoista
  4. Minua kovasti kiinnostaisi käydä Moskovassa. Olemme käyneet Pietarissa ja Viipurissa niin nyt voisi olla Moskovan vuoro. Harmi vaan, että tuo viisumihomma rajoittaa ja varsinkin miestäni, jolla on vain USA:n passi. Täytynee ehkä mennä uudelleen käymään Pietarissa joskus sillä viisumivapaalla risteilyllä, sillä sinnekin jäi vielä aika paljon näkemistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti Moskovaankin pääsisi pian ilmaisella e-viisumilla.

      Poista
  5. En ole ennen kuullut tuollaisesta palvelusta, että hostellilta löytyy oma opas, joka itsekin on matkailija. Kuulostaa hyvältä palvelulta etenkin jos on yksin matkassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, nuo oli sellaisia, jotka asuvat tuolla pidempään. Heidän perässä oli kätevä kulkea, kun he tunsivat lähialueet.

      Poista

Lähetä kommentti