Modernin Bakun 3 hyvää + jotain huonoakin

Heydar Aliyev center

Tänne pääsee kätevästi metrolla Nariman Narimanov -asemalta, josta on noin kilometrin kävelymatka. Matkakortteja saa asemilta automaateista. Itse kortti on 2 manaattia (1€). Siihen voi ladata arvoa sen verran kuin haluaa. Yksi manaatti vastaa kolmea matkaa metrolla.

Liekkitornien lisäksi tämä kulttuurikeskus on ikoninen maamerkki Bakussa. Sitä ympäröi 10 hehtaarin puistoalue. Nurmikoille eri puolille aluetta on ripoteltu erivärisiä pupuja ja etanoita. Puistossa oli vierailumme aikana valokuvanäyttely, pienlentokonenäyttely ja DJ soittamassa musiikkia. Keskukselle (niin kuin monille muillekin paikoille) nimensä antanut Heydar Aliyev on johtanut maata jo neuvostoaikana ja myöhemmin Azerbaijanin ollessa itsenäinen. Häntä pidetäänkin modernin Azerbaijanin perustajana.

Itse ihastelin rakennusta vaan ulkoapäin. Kaunis ilma ei houkutellut sisätiloihin, koska puistoalueellakin oli tapahtumaa pitämässä mielenkiintoa yllä.

Nettisivu: HAC

Baku Boulevard 

Lauantaiaamuna rantaviivaa seuraava, vajaat 4 kilometriä pitkä bulevardi oli lähes tyhjä. Näkyi muutamia lenkkeilijöitä, ystävyksiä kävelyllä, äiti rattaiden kanssa ja jokunen koiran ulkoiluttaja.Voi että, miten siistiä täällä onkaan. Roska-astioita on tasaisin välein, mutta silti ihmiset eivät niitä viitsi käyttää. Sitä varten tuolla on paljon henkilökuntaa pitämässä paikat siistinä ja ilta-aikaan jopa järjestyksenvalvojia. Lähetin kotiin pari kuvaa WhatsAppilla ja avopuoliso kommentoi, miten puhdasta ja tyhjää ja että tulee mieleen Pohjois-Korea. 

Bulevardi muuten rakennettiin reilut sata vuotta sitten samaan aikaan, kun öljyparonit rakennuttivat alueella rantahuviloitaan. Illalla alue täyttyy perheistä, ystäväporukoista, kaupustelijoista, hattarakojuista ja muusikoista. Tunnelma iltaisin on mukava ja täällä viihdytään myöhään.

The View

Kun olet kävellyt rantabulevardia pitkin Pikku-Venetsian ohi aina mattomuseolle asti, katso liekkitornien suuntaan. Huomaat tötterömäisen sisäänkäynnin. Siellä on funikulaari. Yhdellä manaatilla (0,5€) pääset mäen päälle aivan liekkitornien juureen ja parlamenttitalon viereen. Mäen päällä on iso puistoalue ja sieltä aukeaa hienot näkymät yli kaupungin. 

Flame towers

Kyllä nuo liekkitornit on oikeesti tosi hienot. Ne näkyy moneen paikkaan ympäri kaupungin, kuten myös meidän hostellin parvekkeelle. Iltaisin oli kiva tuijotella, miten tornit vaihtoivat värejä ja kuvia. Näiden kolmen tornin rakennusprojekti kesti 2007-2012. Tornit on peitetty LED-näytöillä. Liekkien liikehdintä tornin pinnalla näkyy kuulema kaupungin kaukaisimpaan nurkkaan saakka.

Pikku-Venetsia oli pohjanoteeraus

En tiedä, mitä oikein odotin Pikku-Venetsiasta. Ehkä kulisseja italialaisesta kaupungista, romanttisia siltoja ja gondoliajelua. Tiesinhän minä, että tämä alue olisi keinotekoinen, mutta kuvittelin sen mielessäni paljon viihtyisämmäksi. Muutamat veneet seisoivat koskemattomina. Pari ihmistä näkyi istuvan kahvilassa. Vesi oli vihreää ja muovimainen pohja näkyi selvästi. Ehkä lapsiperheelle (lue: lapsille) täällä voisi olla kivaa. Minä en kyllä lämmennyt pätkääkään. Katso nyt itsekin tuota yllä olevaa kuvaa. Miltä se sinun mielestä näyttää?

Muita postauksiani Azerbaijanista:

- Azerbaijan -mitä olen oppinut ennen reissua
- Hello from Baku
.- Öljyä ja hankausta hamamissa
- Kun Bakussa kadut tulvivat