Ensimmäisenä aamuna heräsin kerrossängyn alapedissä päivän ensimmäiseen rukouskutsuun, joka kaikui minareeteista. Kesti hetken tajuta, missä tuli herättyä. Käänsin kylkeä ja jatkoin unia vielä pari tuntia.
Aamupalan jälkeen MapsME - sovellukseen ladatun kartan avulla lähdin suunnistamaan kohti muutamia perusnähtävyyksiä. Ensimmäinen niistä oli Saadian tombs (kuvat yllä). Saavuttuani paikalle oli vielä kovin aikaista. Ostin pienestä kojusta muutaman postikortin ja menin kirjoittamaan niihin Marokon terveisiä viereisen kahvilan terassille. Siinä minttuteetä nauttiessa oli mukava seurailla kadun vilinää. Ihmettelin muurin päällä olevaa isoa risukasaa. Se paljastui myöhemmin kurjen pesäksi. Niitä täällä näkyi paljon.
Sisäänpääsy tähän hautapaikkaan kuin myös päivän seuraaviin kohteisiin kustansi 70 dirhamia (~ 7€). Minun lisäkseni paikalla oli pieni ryhmä kiinalaisia oppaansa kanssa. Sain rauhassa kierrellä alueella, kun pysyin heistä kauempana. Saadian tombs oli pitkään piilossa yleisöltä. Nyt se on ollut avoinna yleisölle sadan vuoden ajan. Saadian dynastia hallitsi Marrakeshiä kultaisena aikana 1524-1659. Sen jälkeinen sulttaani aikoi tuhota hautapaikan, ettei mitään jälkiä jäisi muistuttamaan heistä. Onneksi hän ei sitä tehnyt. Alue on todella kaunis kaikkine massiivisine pylväineen ja kirjavine marmorilaattoineen.
Katsoin kartasta, että seuraava kohde, El Badi -palatsi, oli lähellä. Reitti sinne näytti helpolta. Uskoin löytäväni sen ilman, että täytyisi tuijottaa MapsME -sovellusta. No siitä tulikin sitten pidempi lenkki. Päädyin jollekin asuinalueelle, jossa oli sokkeloisia kujia.
Meinasin liukastua maassa olleeseen rasvalammikkoon, kun väistin häkkikärryä. Siihen lastattiin parhaillaan kaakattavia kanoja ronskein ottein. Ihmiset olivat tekemässä päivittäisiä ruokaostoksia. Lihakauppias heilui tiskin takana veitsensä kanssa. Eläinten ruhot roikkuivat hänen edessään koukuista. Katsoin miestä hetken ja teki mieli kysyä, olisinko saanut ottaa kuvan. Parilla dirhamillahan se olisi varmasti onnistunut, mutta jäipä tekemättä. Mies verisessä essussaan veitsi kädessä oli jotenkin niin pysäyttävä näky. Kun olin kävellyt umpikujaan ja tullut takaisin saman paikan ohi, oli pakko laittaa sijainti päälle puhelimeen ja ottaa se Maps.ME -esille. Muutenhan sitä olisi saanut kävellä ikuisuuden.
El Badi on 1500-luvun lopulla rakennetun palatsin rauniot. Paikka on säilynyt suhteellisen hyvänä. Täällä on ennen ollut myös vankeja, joista löytyy kuvia raunioiden käytäviltä. Sisäpihalta pääsee kahteen galleriaan, jotka kertovat tarinaa ajalta, jolloin palatsin alue oli vielä elinvoimainen. Täälläkin sai kävellä suhteellisen rauhassa. Ollessani poistumassa takaisin sinne, mistä olin tullutkin huomasin vielä kyltin, joka osoitti terassin suunnan. Se oli katolla, josta aukesi hyvät maisemat palatsin sisäpihalle ja yli Marrakeshin kattojen.
Bahia -palatsille oli ihan lyhyt kävely edellisestä paikasta. Siellä oli todella paljon turisteja pienissä ja isoissa ryhmissä niin oppaan kanssa kuin ilmankin. Täällä tosiaan tarvitsi kärsivällisyyttä, jos halusi ottaa kuvan, missä ei näkyisi muita ihmisiä.
Bahia palatsi oli ehdottomasti suosikkini kaikista tänä päivänä näkemistäni paikoista. Ei ihmekään, että paikan nettisivulla kuvaillaan palatsia yhdeksi marokkolaisen arkkitehtuurin mestariteoksista ja tärkeimmistä paikoista maan kulttuuriperinnölle. Palatsi on täynnä toinen toistaan kauniimpia huoneita ja yksityiskohtia. Täällä järjestetään joskus konsertteja, joissa soitetaan kansallismusiikkia. Maan kuningasperheellä on palatsissa oma salainen siipi, joka on satunnaisessa käytössä. Se ei ole luonnollisestikaan ulkopuolisille avoin.
Hymyilin tyytyväisenä poistuttuani paikalta. Tunsin saaneen aimo annoksen historiaa ja arkkitehtuuria. Nyt jalkoja väsytti sen verran, että päätin suunnata hostellille lepäämään ennen kuin keskipäivän aurinko veisi energiani. Kävelin eteenpäin ohi loppumattomien kauppakujien kunnes lopulta tulin Jemaa El Fna -aukiolle. Alue oli tullut tutuksi jo edellisenä iltana, kun saavuin Marrakeshiin. Täällä tuntui kotoisalta kaiken sen vilskeen keskellä. Aukiolta oli kivenheitto hostellille päivälevolle.
 |
| Bahia -palatsin sisäkattoa |
Marokkoon olisi ihana matkustaa kaiken sen väriloiston ja hyvän ruoan keskelle.
VastaaPoistaEttä Marokon maut pysyvät kotonakin mielessä, toin sieltä Ras El Hanout - mausteseosta ja omasta lähikaupasta löytyi harissatahnaa. :)
PoistaMarokko kiinnostaa ja kuvissa rakennukset on aina niin kauniin näköisiä. Toivottavasti Norwegian lentää jatkossakin suoria lentoja Helsingistä Marrakeshiin
VastaaPoistaEiköhän se lennä. Takaisin tullessa oli puolityhjä kone, mutta olivat kuulema jättäneet täyden lastin ihmisiä Helsingistä Marrakeshiin.
PoistaHuikea tuo viimeisen kuvan sisäkatto palatsissa, vautsi! Marrakesh kuuluu ehdottomasti tämän hetken kuumimpiin matkahaaveisiini ja on tavoitteena tämän vuoden matkakohteena. Saa nähdä, toivottavasti löydän itseni ihastelemasta noita värikkäitä kaakeleita!
VastaaPoistaKyllä sä löydät, kun päätät vaan. Ostat ajoissa lennot ja ilman peruutusoikeutta niin haave on puoliksi toteutettu :)
PoistaMarrakesh on omalla bucket listillä keikkunut jo jonkin aikaa. Tällaiset postaukset herättävät aina matkakuumeen sinne. Juuri nuo upeat temppelit ja riadit olisi vetoavat.
VastaaPoistaLisäksi Marrakeshiin saa lentoja tosi halvalla, joten tämän kohteen saa bucketlistalta helposti raksittua yli. :)
Poista