Trans-Flores roadtrip päivä 4: Kohti Labuan Bajoa

Sama aamurutiini toistui tänäänkin: herääminen, aamupala, kamojen pakkaus ja liikkeelle lähtö. Eilen kohtaamani kovaääninen miesporukka oli vähän hiljaisempi aamupalalla. Bintangit olivat tainneet tehdä tehtävänsä. 

Fun Fact: bintang on indonesian kielellä tähti

Ruteng ei ollut erityisen viehättävä kaupunki enkä jää sitä kaipaamaan. Pidin kuitenkin sen ilmastosta, joka oli vähän viileämpi kuin mitä muualla Floresissa oli saanut kokea. Etsittyäni tietoja netistä tästä alueesta, opin, että paikalliset manggarai -ihmiset vaalivat perinteitä. Näitä ovat mm. eri juhlien aikaan järjestettävät seremoniat, joista kiinnostavimmalta kuulostaa caci -piiskataistelu (youtube -linkki jutun lopussa).

Niin ja onhan tällä alueella riisipeltoja enemmän kuin missään muualla Floresin saarella. Lisäksi alue on tärkeä indonesialaisen kahvin tuottaja. Riisipelloista puheenollen Rutengista löytyy yksi erityinen paikka, spiderweb ricefield. Sitä ei näe tietä pitkin huristaessa vaan pitää ensin ajaa autolla yhteen pihaan, josta lähtee polku mäen päälle.
Spiderweb ricefield muodostui nykyisen näköiseksi satoja vuosia sitten. Kyläpäällikkö meni pellon keskelle ja narua kuljettamalla jakoi sen osiin. Mitä isompi perhe, sitä suuremman maapalan se sai. Myöhemmin, kun näiden perheiden jälkeläiset jakoivat omaa peltotilkkuaan osiin, muodostui tuo hämähäkinverkkokuvio.

Matka Rutengista Labuan Bajoon on 140 kilometriä. Tuohon matkaan kuluu kuitenkin 4-6 tuntia riippuen muusta liikenteestä ja siitä, miten lujaa kuski ajaa. Olenkin aiemmin kertonut, miten tie mutkittelee vasemmalta oikealle, ylös ja alas mäkiä. Trans-Floresin valtatien pisimmät suorat tienpätkät löytyvät Rutengin ja Lemborin alueelta, jossa tie kulkee isojen peltojen vierellä.

Pysähdyimme Lemboriin kahvi- ja ruokatauolle Simpatik Rasa -nimiseen ravintolaan. Juniori oli taas vaihteeksi unessa takapenkillä. Ohitsemme ajoi paikallinen mies, jonka kyydissä oli kaksi länkkäriä. Hymyilimme ja vilkutimme toisillemme. On ollut mielenkiintoista kokea Floresin reissulla, miltä tuntuu olla vähemmistön edustajana. Ei minua tuijotukset häiritse. Onhan se selvää, että kaikki tavallisesta poikkeava kiinnostaa paikallisia. Täällä erillaisuutta ei pidetä negatiivisena.

Siinä, missä Indonesia on muslimienemmistöinen maa, Floresilla enemmistö on kristittyjä. Portugalilaiset toivat tänne aikanaan roomalaiskatolilaisuuden. Täällä on vähemmän väkivaltaa eri uskontokuntiin kuuluvien välillä kuin muualla Indonesiassa. Kristityt ja muslimit voivat asua rinnakkain ja moskeija sekä kirkko voivat olla saman kadun varrella. Tästä suvaitsevaisuuden ilmapiiristä voisi monessa paikassa maailmalla ottaa oppia. En voi tarpeeksi hehkuttaa sitä, miten olen täällä saanut kokea ihmisten ystävällisyyttä ja auttamisen halua.

Siellä kaukana näkyy meri ja Labuan Bajo

Tuijottelin auton ikkunasta maisemia. Talojen katolla näkyi autojen tai pyörien renkaita. John kertoi paikallisten uskovan, että ne estävät myrskyn iskemisen taloon. Tietä pitkin alkoi tulla kuorma-autoja yksi toisensa jälkeen. Siitä tiesi, että Labuan Bajoon oli tullut aamulla lautta Jaavalta. Autot kuljettavat eri puolille Floresia tavaraa, mitä ei saarella tuoteta. Jotkut autoista oli lastattu todella täyteen. Ohitustilanteissa jännitti, tippuuko vierestä kohta jotain päälle. Haastavien tieolosuhteiden vuoksi kuorma-auto-onnettomuuksia sattuu aika ajoin. Jos iso auto kuormineen sattuu kaatumaan kapealle tielle, siitä ei pääse kukaan ohi. Avun saaminen paikalle voi kestää tuntikausia.

Maisemien vaihtuessa ajan taju katosi, kunnes John havahdutti minut kertomalla, että Labuan Bajo näkyy jo. Toden totta kaukana edessä näkyi meri ja talojen kattoja. Loppumatka oli pelkkää alamäkeä kaupungin laidalle asti. Ajoimme kauemmas keskustasta rannan ääreen, josta John oli varannut seuraavat yöt Puri Sari beach resortista. Tässä neljän tähden paikassa on vain 21 huonetta, joissa kaikissa on oma parveke tai kuisti. Alueelta voi vuokrata myös oman villan. Paikka oli aivan ihastuttava. Ympärillä oli kaunis puutarha. Lähellä oli uima-allas ja oma ranta.En olisi keksinyt itse varata sitä, sillä yövyn yleensä halvemmissa paikoissa.

John kuskasi meidät kaupungin keskustaan. Juniori oli nälkäinen ja halusi ehdottomasti länsimaalaista ruokaa. Menimme Mediterraneo -nimiseen ravintolaan, joka oli keskustan pääkadulla. Täällä oli hyvä ilmastointi ja toimiva wifi. Sisustuksessa oli käytetty puuta ja paljon eri värejä, mikä miellytti silmää. Ruoka oli taivaallisen hyvää. Palasimme tänne vielä illalla hotellin järjestämällä kyydityksellä. Roadtrip oli nyt ohitse. Seuraavat neljä yötä vietämme Labuan Bajossa.

Kelimutun kraaterijärvien lisäksi toinen reisuun odotetuimmista asioista olisi edessä seuraavana päivänä...

Komododragons, we are coming.. 💖

Puri Sarin prinsessasänky

Mediterraneo, meidän suosikkiravintola Labuan Bajossa

Mediterraneo

Puri Sari resortin rannalla seurana oli vain kaksi kulkukoiraa

                                               

Linkit ja vinkit:

- Flores explore tours
- Labuan Bajo
- Puri Sari beach hotel

Aiemmat postaukseni Floresin saarelta:

- Trans-Flores -roadtrip päivä 1: Maumere - Moni
- Trans-Flores -roadtrip päivä 2: Kelimutu - Bajawa
- Trans Flores roadtrip päivä 3: Bena village - Ruteng
- Maumere -apinoina sirkuksessa
- Hyvää ystävänpäivää Koka beachiltä