Kootut vinkit Tbilisiin

Ensimmäisenä vinkkinä Tbilisiin on ihan pakko mainita ilmainen kaupunkikierros ( tips are of course appreciated). Olen käynyt samanmoisella Brysselissä ja Amsterdamissa. 

Jos olet mestoilla, lisää tietoa löytyy Like a local guide -sivustolta ja facebookista. Kierros starttaa joka päivä klo 12 paikassa Freedom square. Aukiolla mene vanhan kaupungintalon eteen. Siinä on joitain luksusliikkeitä ja kaksi samanlaista patsasta, joista toisen kuva on tuossa yläpuolella. Me ei oltu etukäteen ilmoittauduttu kierrokselle, mutta toki se kannattaa tehdä, jos on Tbilisissä vaikka pahimpana kesäsesonkina.

Kaupunkikierros Anyan opastuksella opetti aivan valtavasti. Ensinnäkään me ei oltu tajuttu, että hostellimme oli noin 10 minuutin kävelyn päässä vanhasta kaupungista. Pystyin hahmottamaan paljon paremmin keskustan aluetta sen jälkeen, kun meitä oli kävelytetty siellä ympäriinsä.

Käytiin maan alla olevassa leipomossa, joka on kestänyt läpi sotien ja pommitusten. Sieltä ostettiin tuoretta leipää evääksi. Oi että jos ne tuoksut ois saanut purkkiin ja mukaansa. Tätä paikkaa ei oltais mitenkään löydetty ilman apua. Oven yläpuolella on vanha kulunut kyltti, jossa on muutama georgialainen kirjain. Eikä leipomon tarvitse mainostaa itseään millään tavalla, sillä tieto tästä(kin) kulkee suusta suuhun.

Hyvänä vinkkinä leipomon löytämiseen on patsas miehestä, joka pitelee viinin juomiseen tarkoitettua sarvea. Mies on tamada eli toastmaster, jolla on hyvin tärkeä tehtävä georgialaisissa juhlissa. Siitä lisää myöhemmin, kun pääsen kertomaan päivästämme Itä-Georgiassa ja viinitiloilla.

Kierroksella pääsimme kurkkaamaan myös ehkä maailman vanhimpaan hostelliin. Rakennus on ollut kauppamatkustajien yömajana jo silkkitien aikaan. Täällä asutaan vieläkin, vaikka mesta näyttää aikamoiselta mörskältä. En muista monta huonetta paikassa olikaan, mutta kaikki huoneet jakavat yhden vessan ja kylpyhuoneen.

Tamada löytyy Bambis Rigi streetin alkupäästä

Mainitsemani leipomon oviaukko

Maailman vanhin hostelli(ko?)

Vanhan kaupungin alueelta mentiin rauhan siltaa (peace bridge) pitkin uudelle puolelle. Sillan tarkoitus olikin yhdistää vanha ja uusi myöskin symbolisesti. Niin tämä kuin muut alueen modernit rakennukset alkoivat kohota kaupunkikuvaan, kun Miikheil Saakasvili valittiin presidentiksi ruusuvallankumouksen jälkeen. Hän halusi tehdä Tbilisin kaupunkikuvasta modernimman ja aloittikin aggressiivisen rakennuskampanjan. Hallituksen ohjelma vuodelta 2009 "New life for the old town" aikoi restauroida vanhoja rakennuksia. Sen sijaan se sai aikaan tuhoa ja huonoja kopioita vanhojen, historiallisten rakennusten tilalle.

Peace Bridge, yksi Saakasvilin projekteista on lasia ja terästä. Siihen sytytetään ledivalot joka päivä ennen auringonlaskua ja sykkivät valot itse asiassa kommunikoivat morsettamalla. Tätä siltaa pidetään lopullisena syynä siihen, ettei Tbilisin vanhasta kaupungista tullutkaan Unescon perintökohdetta.

Sillalta jatkoimme vielä joen vartta pitkin Rike Parkin läpi, ohi kaapelikärryjen ja Metekhi -sillan yli. Oli hauska yllätys pyöriä loppuaika hostellimme lähiympäristössä. Kuljettiin yli rakkaussillan, nähtiin pieni vesiputous, maisteltiim chacaa ja kuultiin paikallisten kylpylä -kulttuurista. Kolme ja puoli tuntia Anyan johdattamana ei tuntunut yhtään liian pitkältä.

Peace Bridge

Orbelian bath house

Syö hatsapuria

Hatsapuri (khachapuri) on Georgian pizza ja niitä on erilaisia, ihan niin kuin on pizzojakin. Se on juustotäytteinen leipä. Ravintoloissa, jossa me sitä syötiin, oli ainakin neljää erilaista laatua valittavana ja me syötiin  tuo allaolevassa kuvassa oleva, josta riitti vallan hyvin kahdelle. Kolmellekin olisi riittänyt, sillä meiltä molemmilta jäi syömättä yhdet palat. Tämä on todella täyttävää ja niin taivaallisen hyvää. 

Hatsapuri on erilaista eri puolilla maata. Saatiin huomata tämä niin Itä- kuin Pohjois-Georgiassakin. Suomessa ei saa myöskään samanlaista, koska täällä ei ole saatavilla hyvin tärkeää ainesosaa, Sulguni -juustoa. 

(Jos satut tietämään Helsingissä tai lähiympäristössä sijaitsevan georgialaisen ravintolan, jossa on oikeaa Sulguni -juustoa, kerro heti.) 💕💕💕

Mitä kannattaa tehdä pimeän jälkeen Tbilisissä?

Kun kävelet vanhan kaupungin puolelta yli rauhansillan, vaikka sen täyttävän aterian jälkeen, mene rantaa pitkin oikealle. Joen varrella on pieniä veneitä, jotka käyttävät halukkaita ajelulla kohtuulliseen hintaan. Meidän veneessä kuunneltiin georgialaista perinnemusiikkia lujalla ja mukana ollut kuskin kaveri viihdytti meitä tanssillaan. En tiedä kävikö meillä tuuri vai onko veneessä aina esiintyjä. Joka tapauksessa tuo tanssiva mies oli hauska katsella ja teki veneajelusta astetta kivemman.

Veneiden luota jonkin matkaa eteenpäin on kaapelikärryjen lähtöpaikka. Oli loistava idea lähteä testaamaan tätä kulkuvälinettä yöaikaan. Nousimme yläilmoihin huokaillen kauniille, öiselle kaupunkimaisemalle, joka ympärillämme avautui. Tbilisi yöllä näyttää niin hienolta. Kärry vei meidät kukkulan päälle Narikalan linnoitukselle. 

Siellä ylhäällä Tbilisin valojen välkkeessä tuntui, ettei tämä reissu voi enää paremmaksi mennä. 

Tbilisi by night, kuva otettu Narikalan linnoitukselta

Linkkejä:

- Tbilisi destroys it's past
- Peace Bridge
- Sulguni

Katsasta myös nämä Georgia -aiheiset postaukseni:

- Päivä Pohjois-Georgian vuoristomaisemissa
- Osui ja upposi heti ensikohtaamisella
- Yöjunalla Tbilisiin
- Georgia -Mitä olen oppinut ennen reissua