Täytyy tunnustaa, että ainoa syy pysähtyä Krasnoyarskissa yhden yön ajan oli se, että junat pysähtyivät tänne järkevään aikaan eikä esimerkiksi yöllä niin kuin vaikka Novosibirskiin, joka olisi kiinnostanut minua enemmän. Tämä katkaisee kyllä mukavasti junamatkan. Halusin laittaa typerät ennakkoluuloni syrjään ja tutustua avoimin mielin tähän tuntemattomaan kaupunkiin.
Kävely junamatkan jälkeen tuntui mukavalta. Enisey hostelliin oli vain parin kilometrin matka. Siitä loppuosan kuljin keskuspuiston halki. Siellä oli huvipuisto, joka heräili uuteen aamuun. Hostellin respan nainen puhui vain muutaman sanan englantia. Sen verran ymmärsin, ettei huoneeseen ainakaan pääse ennen check-in -aikaa. Jätin reppuni säilöön ja lähdin kaupungille samaa reittiä, jota olin tullutkin. Teki mieli saada kunnon aamupala, koska olin elänyt nuudeli-, pähkinä-, banaani- ja teedieetillä. Nahkatakki tuntui liian kuumalta. Täällä oli oikeasti tosi lämmin.
Leninin patsas kylpi auringossa keskuspuiston pääsisäänkäyntiä vastapäätä Karl Marx -tien toisella puolen. Seuraava poikkikatu, jolle kävelin, oli Lenin -tie.
Samat kadut, jotka on nimetty maan suurmiesten mukaan, löytyvät takulla jokaisesta Venäjän kaupungista. Siitä ei ole epäilystäkään.
Löydän kivan näköisen ketjukahvilan nimeltä Traveler's coffee. Ennen Venäjää olen törmännyt samanlaiseen Azerbaijanin Bakussa. Paikka on siisti ja kivasti sisustettu. Tilaan tonnikalaleivän ja ison cappucinon. Leipä häviää nopeasti lautaselta. Kahvini osaan sentään nauttia rauhassa. Olenhan lomalla. Minulla ei ole mikään kiire. Kahvilan työntekijä lainaa minulle omaa nettiyhteyttään, koska ilmaista wifiä ei saa toimimaan suomalaiseen liittymään.
Parin tunnin päästä palaan Yenisei hostellille. Kengät jätetään eteisen hyllykköön ja tilalle saa valkoiset tossut. Respan täti puhuu minulle venäjää, vaikka tietää, etten sitä ymmärrä. Huoneeni on 8-hengen naisten makuusali. Kaikki paikat tavaran paljouden perusteella ovat täynnä, mutta juuri nyt muita ei ole paikalla. Huone on ahdas, mutta siisti. Jokaista petipaikkaa ympäröi verho, mikä on positiivinen juttu. Tärkeimmät tavaransa saa lukolliseen kaappiin.
 |
| Hostellin keittiö |
Käyn suihkussa ja kiroilen itsekseni, kun en ole pakannut mukaan mitään kevyttä kesävaatetta. Ulkona on 27 astetta lämmintä. Kun ajattelin Siperiaa ennen matkaa, mieleen tuli kylmyys ja vankileirit. Nyt visioin mielessäni, miten uusi matkailuhitti voisi olla 'Aurinkolomalle Siperiaan'. Vielä en keksinyt minne tarkalleen tuollainen loma suuntautuisi. Onhan tämä alue ihan valtava. Kooltaan vähän suurempi kuin Yhdysvallat (Alaska mukaan luettuna).
Näin kaunista säätä ei pidä hukata hostellilla pönöttäen. Junassa saa sitten istua ihan tarpeeksi. Käyn paikallisessa postissa jättämässä kortit ja jatkoin kävelyä päinvastaiseen suuntaan kuin missä aamupäivällä olin ollut. Ihastelin vanhoja busseja ja raitiovaunuja, joita ei ole varmasti uudistettu sitten Neuvostoliiton. Yllätyin siitä, miten paljon tyylikkäitä pikku kahviloita kaupungissa oli. Kun olin päässyt yhden kadun päähän, jatkoin rantabulevardille. Vieressä virtasi Jenisei joki.
Irkutskissa tapaamani saksalaispariskunta kehui tätä kaupunkia. He sanoivat Krasnoyarskia trans-Siperia matkansa parhaimmaksi pysähdyspaikaksi. He eivät olleetkaan viettäneet aikaansa kaupungissa vaan läheisessä kansallispuistossa vaeltaen. Minun vuorokauteni ei riitä siihen.
Krasnoyarsk ei ole erityisen kaunis kaupunki. Täällä on moderneja uudisrakennuksia ja vanhaa kolhoa neuvostoarkkitehtuuria. Kaupungin parhaat nähtävyydet mahtuvat kymmenen ruplan seteliin, kirjaimellisesti. Olin lukenut tästä etukäteen ja saatuani Olkhonin saarella kyseisen setelin vaihtorahana, laitoin sen heti jemmaan. Ilahduin löytäessäni sillan, joka on myös setelissä.
Mutta mitä Krasnoyarskista jäi mieleen? Ladat, aurinko, Borsch -keitto hienossa, tyhjässä ravintolassa, pienet patsaat ympäri kaupunkia, joen toisella puolella näkyvä metsäalue. Hostellikokemus oli vaisuin ikinä. Ei siinä etteikö se olisi ollut siisti, mutta asukkaina oli vain venäjää puhuvia. Sain huomata sen illalla, kun tapasin huonekavereitani ja muuta porukkaa keittiössä.
Yhden päivän pysähdykseen kaupunki on ihan kiva. Usean päivän pysähdykselle läheinen kansallispuisto on varmasti paras paikka. No tulipahan tämäkin nähtyä.
Vinkit ja linkit:
- 10-ruble-tour- Trans-Siperian päiväkirja, osa 1 -Matka alkaa
- Trans-Siperian päiväkirja, osa 2 -Irkutsk
Kaikkiin kaupunkeihin ei voi viehättyä tai sitten se viehätys ei heti aukea.
VastaaPoistaHauska juttu tuo 10 ruplan seteli, tarkistin heti, mutta minulla ei sattunut olemaan kyseistä seteliä.
Oletko muuten harkinnut venäläistä sim-korttia, toimii yleensä erinomaisesti, tosin Siperia on tosi iso alue.
Harkitsin kyllä. Näin jälkeenpäin ajateltuna olisi pitänyt se ottaa. Toisilla länkkäreillä, jotka tapasin junassa, oli Venäjän liittymä, mutta niilläkään ei se toiminut, kun juna kulki jossain korvessa.
PoistaJoskus on kiinnostanut käydä Novosibirskissä sukuloimassa, joten on kiinnostava tieto tuo, että juna pysähtyy siellä vain yöllä. Eniten Siperiassa kiinnostaa minua luonto ja tiput. Ai niin ja on minulla sukulaisiakin siellä. Siperia valtavassa helteessä olisi kyllä aika raskas juttu, mitenkähän paikalliset oppivat elämään niin suurten lämpötilaerojen kanssa. Joo ja sukulaiseni osaa vain venäjää.
VastaaPoistaAinakin idästä länteen kuljettaessa pysähtyi yöllä. En tarkistanut, mihin aikaan junat toiseen suuntaan menevät. Real Russia -sivulla on kätevä suunnitella trans-Siperia reitti ja sieltä näkee ne aikataulut samalla.
PoistaMahtavia nää sun kuvat, jotenkin niin eri maailmasta kuin mitä on yleisesti nähnyt. Toki kohdekin on sellainen, ettei ihan kaikkia tuolla käy :D
VastaaPoistaOlihan tuolla erilaista, mutta Leninin patsas sentään tuntui tutulta. Se varmaan löytyy kaikista venäläiskaupungeista 😊
PoistaOn kyllä pitkä matka. Näistä postauksista saa ihan uudenlaisen kuvan, miten valtava Venäjä onkaan. Yks mun tuttu on Krasnoyarskista kotoisin, eikä ne sen sieltä postaamat kuvat hirveästi eroa näistä sun kuvailuista :D
VastaaPoistaMinäkin tajusin tuon valtavuuden ja sen, miten pienen osan lopulta näin siitä. ☺️
Poista