Ruandan päiväkirja osa 5 - Gisenyi






Pieni Gisenyin kaupunki sijaitsee Rubavun hallinnollisella alueella Ruandan läntisessä provinssissa. Asukasluvultaan se on suunnilleen Porin kokoinen. Sen rajanaapuri on Kongon demokraattisen tasavallan Goma. Olisi ollut mielenkiintoista päästä piipahtamaan naapurimaassa, mutta valitettavasti alue on rauhaton ja viisumia olisi ollut hankala saada ilman jotain valmiiksi järjestettyä retkeä. Koronan lisäksi Kongoa on runnellut ebolavirus. Ryöstöt ja väkivalta ovat siellä arkipäivää.

Sain autokyydin keskustaan ja kävin ensitöikseni postissa lähettämässä kortteja Suomeen. Kävelin ensin kohti Kongon raja-asemaa ja sieltä pitkin palmujen reunustamia katuja. Kuvista saattaa saada vaikutelman, että tuolla ei olisi ollut paljon ihmisiä. En vain viitsinyt ottaa kuvia silloin, kun kaikki tuijottivat. Ei Gisenyin kadulla ihan joka päivä sentään törmännyt punahiuksisiin valkonaamoihin. 







Löysin hiljaisen kahvilan kuin tilauksesta. Sielä oli toimiva wifi, joten viihdytin itseäni lataamalla instastoryyn tuoreet kuvat kävelyreittini varrelta. Tilaamani kahvi olikin kokonainen termospullo. Se vasta ilahduttikin minua. Pidin ruandalaisesta kahvista ja join mielellään sitä useamman kupillisen. 

Jatkoin kahvilasta matkaa pitkin järven rantaviivaa seuraavaa tietä kohti majapaikkaani. Pysähdyin syömään Bikini Tam Tam -nimiselle rannalle. Tarkoitukseni oli kävellä loppumatka takaisin. Vatsa täynnä auringossa kävely uuvutti. Kuin tilauksesta vierelleni kaartoi mies mototaksillaan. En ollut Kigalissa uskaltanut mennä sellaisen kyytiin, kun liikenne oli ollut paikoin kaoottista. Hiljaisemmalla Gisenyin rantatiellä ei pelottanut. Ei edes silloin, kun kuljimme tien reunassa niin että vain matala aita oli meidän ja ison rotkon välissä. Mototaksit muuten tunnistaa siitä, että kuskilla on aina ylimääräinen kypärä mukana, sillä sen käyttö on pakollista. Kyydistä joutuu pulittamaan 1000-2000 ruandan frangia eli 1-2€. 






Kävin vielä iltapäivällä kajakoimassa järvellä. Aurinko laski aina ilta kuudelta ja tänä päivänä auringonlasku oli erityisen kaunis. Pimeän tullen päärakennuksen sisälle sytytettiin nuotio. Sain seurakseni Sweetie -koiran ja hänen omistajan Mucyon. Hänellä oli VR -lasit mukana ja pelattiin vuorotellen yhtä ampumispeliä. Sain kuulla, että Mucyo on kotoisin Gisenyistä. Hän elättää itsensä nykyisin taiteilijana ja on asunut Ranskassa ja Belgiassa. Hän vaihtaa luontevasti asuinpaikkaansa sinne, mihin asettaa näyttelynsä. 

Nuotion ääreen oli hyvä päättää ensimmäinen kokonainen päivä Gisenyissä katsellen liekkejä, suloinen koira vieressä kyhjöttäen.



Linkit ja vinkit:

- Mucyo: instagram .

Paradis Malahide 

Ruandan päiväkirja osa 4 - Uusiin maisemiin

Ruandan päiväkirja osa 3 - Sadepäiviä

Ruandan päiväkirja osa 2 - Kaupunkikierros Kigalissa

Ruandan päiväkirja osa 1 - Matkaväsymystä ja ensitunnelmia Kigalista

Matka Ruandaan korona-aikana

Kylmästä lämpimään -projekti vol 4 onnistuu sittenkin

Kommentit

  1. Me olemmekin olleet muutamia vuosia sitten aika lähellä tuota paikkaa, kun kävimme Ugandan puolella Bwindissä katsomassa vuorigorilloja. Silloin meille ei olisi kyllä tullut mieleenkään lähteä Kongon/Goman puolelle varsinkaan ebolan vuoksi eikä se muutenkaan erityisen turvallista varmaan olisi ollut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomasinkin muutaman tunnin ajomatkan päässä tienviitan 'Uganda 15km' ☺️

      Poista
  2. Kyllä sinulla näyttää olevan siellä mukavaa: ) Mutta niinhän matkailun onkin tarkoitus lisätä hyvinvointia. Kiva että olet rivakasti lähtenyt liikkeelle ja vielä noin kauas..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli mukavaa ja reissua on kiva muistella nyt, kun tarpoo täällä loskassa. Lähtö oli tosiaan rivakka. ☺️

      Poista
  3. Voi että, tää postaus herätteli taas mun Afrikka-haaveita. Ruanda olisi juuri yksi mua eniten kiinnostavista maista sieltä, joten oli kiva päästä lukemaan kokemuksista siellä :)

    VastaaPoista
  4. Tuo on niitä harvoja paikkoja jonne en ole suunnitellut meneväni. Ugandaa olen kyllä harkinnut, haluaisin mennä tapaamaan kummilastani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruanda ei kyllä ole mikään tyypillinen matkakohde. Minultakin kysyttiin usein, olinko tullut sinne töihin ja ihmiset olivat aidosti yllättyneitä, kun kerroin tulleeni lomalle.

      Poista
  5. Aivan ihana tuo auringonlasku! Ja tunnelmallinen majoitus nuotioineen kaikkineen.
    Mut toi on kyllä ikävää, että se ebola alkoi taas vuosien jälkeen riehumaan. Keksisivät siihenkin rokotteen yhtä nopeasti kuin koronaan..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Majoitus oli kyllä super. Edelleen laitellaan viestiä paikan henkilökunnan kanssa. Huippuporukkaa

      Poista

Lähetä kommentti